Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— 60 —
liyvä, vastasi hän, että olet
ommellut meidät kiini Ruotsiin, mutta yksi
asia vielä puuttuu: enhän saata kysyä
siimaltasi, kuinka sisareni voi.
— Missä hän asuu ja mikä hänen
nimensä on? kysyi Tikka.
— Sisareni, matami Andersson, asuu
öregrundin kaupungissa tässä vastapäätä
meren toisella puolella. Voithan laskea
hänellekin koukun: ehkä hän tarttuu
onkeen.
— Ja jos n3’t ompelen meidät kiini
Ruotsiin, niin että saatatte kysyä, kuinka
sisarenne voi ja saada vastauksen
kysymykseenne, saanko sitte Nillan vaimoksi?
— Se on varma asia, joka on
tapahtuva tulevana Mikonpäivänä, sanoi
Anttilan isäntä tyytyväisesti hymyillen, sillä
nyt hän tiesi varmaan voivansa narrata
räätäliä.
Tikka arveli tahtovansa todistajia
lupaukseen.
— Vaikka kaksikymmentä, jos tahdot,
sanoi Anttilan isäntä. Tupa on täynnä
ihmisiä, jotka tulevat kirkosta. — Ja
nauraen kertoi hän koko kirkkoväelle,
mitä hän oli Tikalle luvannut.
Harjun Martti, joka vähän oli Nillaa
mietiskellyt ja sattui olemaan kirkkoväen
joukossa, sanoi Nikulle, soittoniekalle
pitäkäämme vaaria, kun Tikka Mikonpäivänä
tulee kosimaan. Silloin minä otan Nillan
ja sinä soitat morsiusmarssilla Tikan ulos
tuvasta. — Tietysti Niku näin hauskaan
kepposeen suostui, ja Tikan molemmat
vihamiehet päättivät tavata toisiaan
määrättynä päivänä.
Tikka lähti synkeällä mielellä,
ajatellen mitä nyt tuli tehdä. Ei hän voinut
sumallaan pyytää matameja Öregrundista;
ei hän voinut matkustaa sinne, sitoa ukon
sisaren siimaansa ja vetää hänet Suomeen.
Mutta Tikka oli kuullut puhuttavan
eriskummallisesta, uudesta laitoksesta, jota
sanottiin sananlennättimeksi ja jonka avulla
ihmiset voivat puhutella toisiaan pitkäin
matkaili päästä laukaa myöten. Jos hän nyt
voisi saada semmoisen langan meren yli
Ruotsiin, niin hän olisi voittanut pelin.
Eihän mikään saattanut olla mahdotonta
niin uljaalle räätälille, joka jo oli parsi-
nut kokoon koksi maata liinanuorasella.
Pistetäänpä vielä kerran! arveli Tikka.
Hän päätti lähteä Turkuun, saadakseen
tietää, kuinka hänen tuli tehdä.
Enhän minä voi kj’&3’ä ja saada vastausta
kalastuslangan kautta, ajatteli hän. Tuo, jota
he lennä tinlangaksi sanovat, mahtanee
olla joku ontto putki.
Tikka lähti, tuli Poriin, tuli Raumalle,
ja kysyi kaikilta räätäleiltä, joita kohtasi
matkallaan, mitä sananlennätin oh.
Muutamat vastasivat: se on noitakalu.
Toiset sanoivat: se on mustia nahkapalloja,
joita nostetaan ylös riu’un nenään. Sillä
siihen aikaan kun Englantilaiset vihollisina
tulivat tänne laivoillaan, oli ollut tapana
nostaa mustia merkkejä riukujen neniin
rannoilla, vihollisten tulon ilmoittamiseksi.
(Jatk.)
Pyrstötiaiset.
,,Joudu, Antti, tule kelkkamäkeämme
koettelemaan," huusi Maiju veljellensä.
„lsä sanoi, että jää, joka yöllä on
muodostunut, päivällä jälleen sulaa; aurinko on
jo kylläkin korkealla taivahalla."
Pian oli Antilla kelkkansa valmiina ja
kiiruuraman kautta riensivät sisar ja veli
puutarhan rantaan, missä myllärin lapset
mäen luona heitä odottivat. Oli päivä
loppupuolella Maaliskuuta pääsiäis-aikana.
Aurinko alkoi jo lämmittää ja sen säteet
saivat jääpuikot saunan räystäällä sulamaan,
niin että vesi niistä alkoi tippua.
Varpuset riitelivät halkopinolla, pakkastiainen
viserteli iloista kevät-lauluaan. Mäki oli
liukkaana ja lapset laskivat niin ahkeraan,
että hiki otsasta tippui. Hetkeksi
pysähtyivät kuitenkin kuuntelemaan pakkastiaisen
laulua. Tämä kuului hauskalta, koska se
muistutti lähenevää kevättä.
Yht’äkkiä kuului Mayun ääni rannalta:
„ Tulkaa pian katsomaan, täällä on koko
joukko kummallisia lintuja. Katsokaa vaan,
kuinka ovat sieviä. Mitähän pienokaisia
nuokin ovat?" Lapset juoksivat rnnnalle.
Täällä näkivät leppien latvoissa joukon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
