Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
—s> 20 <£>-
tuossa hirveässä vaarassa, oli niinkuin
Jumalan koston käsi olisi minua
kohdannut. Tuntui kauhistavalta kuolla
en-nenkun olisin saanut sinulle tunnustaa,
mitä olin tehnyt. Kummalliselta tuntuu
nyt. kun tiedän, että Jumala käytti juuri
sinua lähettiläänänsä minua
pelastamaan."
Ääneti, kauhistuen, mutta
myötätuntoi-suutta ja anteeksiantavaisuutta täynnä oli
Ella kuullut Alinan kertomuksen.
Kyyneleet. valuivat hänen poskillensa ja
liikutettuna hän painoi toverinsa kättä. „Ella,
voitko koskaan antaa minulle anteeksi?"
kuiskasi hiljaa Alina.
,,Sen olen sydämestäni tehnyt," Ella
vastasi. ,,Minä tiedän, että Jumalakin
antaa sinulle anteeksi, koska pidät
pahana sen pahan, minkä olet tehnyt.
Minä en puhu tästä asiasta kenellekään .’•
,.Oi, Ella, jos Jumala vielä antaa
minun palata kouluun — jos hau ei
kuolemalla minua rankaise — niin tahdon
opettajilleni ja kumppaneilleni kertoa
kaikki Heidän täytyy tietää, miten
kun-uottomasti ja pahasti olen menetellyt.
En pelkää enää kumppanein pilkkaa enkä
ylönkatsetta; se on tuntuva helpommalta
kuin omantunnon vaivat ja petoksella
saatu kunnia, joka minua koko kesän on
niin hirveästi vaivannut. Oi jos voisin
vielä tulla paremmaksi!"
Muistatko, Alina, uskonnon
opettajamme sanoi kerran-, että jonkuu pahan
tunteminen ju tunnustaminen ou jo
ikäänkuin siitä luopuminen ; se ou ensimmäinen
askel pois synnistä, sanoi hän."
,,Niin, Ella. olen kyllä sitä muistanut
ja luulen, että olen sitä jo kokenut. —
— _ Ella, pitkien aikojen kuluttua
vöin nyt, saatuani tämän tunnustuksen
sinulle sanotuksi, tuntea rauhaa.
Eiköhän se ole merkki siitä, että Jumala
tahtoo antaa minulle anteeksi ja auttaa
minua tulemaan hyväksi?"
,,Siitä olen varma," Ella sanoi.
..Nyt on vasn suurin huoleni," jatkoi
taas Alina, et.tä tulen saattamaan
vanhemmilleni niin suuren surun. He
luulevat minua paljoa paremmaksi, kuin
minä olen."
Tyttöjen kanssapuhe keskeytyi, sillä
Alinan äiti tuli sisälle. Hän oli ollut
lähimmässä huoneessa ja oli kuullut
Ali-■ lian kertomuksen alusta loppuun. Se oli
kyllä murehuttanut hänen sydäntänsä,
vaan samalla kiitti hän Jumalaa, joka
nyt oli löytänyt tien hänen tyttärensä
sydämeen ja johtanut häntä totuuden
tielle.
Hän kävi Alinan luo. laski polvillensa
hänen vuoteensa viereen ja kiertäen
kätensä lapsensa kaulan ympäri, sanoi hän:
„Etkö nsko, lapseni, että
vanhempasi-kin tahtovat antaa sinulle anteeksi, mitä
Jumala sinulle jo on anteeksi antanut?
Jumalan enkelit iloitsevat syntisestä, joka
itsensä parantaa. Nyt saavat sinun
van-hempasikin yhtyä tähän iloon".
„Kiitos, äitini, kiitos! Rukoile, rakas
äiti. minun edestäni!"
„Niin, rukoilkaamme yhdessä!"
Syksyn tullessa kokoontuivat oppilaat
taas kouluun; niin Alina ja Ellakin.
Edellinen oli, pari viikkoa vuoteen omana
sairastettuaan, taos elpynyt. Lupauksensa
piti hän uskollisesti: ensimmäiseksi kun
hän tuli kouluun, pyysi liän puhutella
neiti Kanniaista ja kertoi hänelle
avonaisesti, mihin suureen rikokseen hän oli
tehnyt itsensä syypääksi. Samaten teki
hän vilpittömän tunnustuksen
kumppa-neillensakin. Häu tiesi kyllä, että koulun
täytyi häntä rangaista, vaan se rangaistus
oli kuitenkin helppo sen suhteen, jota
hän tiesi ansainneensa. Jumala oli
antanut hänelle anteeksi ja poistanut sen
rangaistuksen, jonka hän olisi ansainnut.
Kolme kuukautta täytyi hänen olla
poissa koulusta: sen ajan kuluessa hän ei
saanut, nähdä opettajiansa, eikä
seurustella koulutoveriensa kanssa Se oli kyllä
Alinalle raskas aika. Mutta kuu hän
sitten sen perästä pääsi pitkittämään
koulunkäyntiänsä, oli hän aivan toinen
tyttö, kuin ennen koulussa ollessaan.
Kaikki hänen opettajansa ja
kumppaninsa rakastivat häntä paljon, ja
rehelli-sempää, luotettavampaa, ahkerampaa
tyttöä koulussa tuskin saattoi olla; niin
tuiuiollisesti häu toimitti tehtävänsä sekä
koulussa että kotona, ja vilpitön oli aina
hänen kohtelunsa sekä opettajia että
koulutoveria kohtaan. Kaikki läksynsä ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
