- Project Runeberg -  Tilhi. Kuvalinnen sanomalehti lapsille ja nuorisolle / N:o 1-24. 1886 /
86

(1884-1886)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

—S> 86 <Jr-

liuen, paha seura. Euneukun
kertomus-kirjoja otat luettavaksi, tulee sinun siis
kysyä neuvoa vanhemmiltasi, ja kun
heidän neuvomaansa hyvää kirjaa sitten
rupeat lukemaan, niin älä ahmimalla lue
s. o. älä lue niin, ett’et jälestäpäiu
säilytä mitään siitä, mitä olet lukenut.
Useinkin on kirjasta suurempi hauskuus
vielä, jos sitä toistamiseen lukee. Ja
hyvä on myöskin, jos toisille kertoo,
mitä on lukenut, asia jää paremmin
mieleen ja onhan hauskaa jakaa muille
sitä hyvää, minkä itse on saanut.
Ehkäpä hiljaisina hetkinä, kun äiti ja
sisaret istuvat ompelunsa ääressä, voit
heille lukea ääneen. Sepä vasta
hanskaa on!

Alä kuitenkaan lue niin ahkerasti.
ott’et ehdi olla ulkona luonnossa etkä
saa tarpeeksi ruumiin liikuntoa.
Saat-lian kyllä koulussa taas syksyllä paljon
istua ja lukea ja siksi tulee sinun koota
voimia ja terveyttä.

Wielä kerron sinulle jotakin, jonka
kautta voit hankkia sekä iloa että
terveyttä kesän kuluessa. Tarkoitan
kävelyretkiä, monen päivän kestäviä
kävelyretkiä johonkin määrättyyn
päämaa-1 iin. Jos 011 kotisi läheisyydessä joku
luonnonihana tahi erinomainen paikka,
joku „Penkivuori", ^Ivattilan-koski" tai
jotakin muuta samankaltaista, taikkapa
joku entisiltä ajoilta muistorikas paikka,
niin pyydä vanhemmiltasi, että saisit
kumppanisi kanssa suostua yhteisestä
kävelyretkestä sinne. Et voi uskoa,
kuinka tuonlainen retki reipastuttaa!
Ja kuinka innostuu mieli, jos siellä
luonnon helmassa metsän sinisiintävässä
salossa, loiskivien laineitteu säestämänä,
yhdessä hyvien toverien kanssa saa
laulaa isänmaallisia lauluja. Ja tuoulaisella
retkellä olet ehkä tilaisuudessa oppia
tuntemaan kansaa, opit sitä rakastamaan,
sillä se on sama kansa, jonka
keskuudessa Runeberg ennen oppi tuntemaan
Saarijärven Paavon ja Hirvenhiihtäjät.

Hauskemmaksi käy useinkin retki, jos
vielä saatte jonkun vanhemmankin
henkilön seuraanne.

Onnea toivotau sinulle seulaiselle
retkelle! Mutta maltapas! vielä pari
sanaa, ennenkiui matkalle lähdet.

Älä ota suurta kappsäkkiä mukaasi,
sillä sen kantaminen sinua vaan
uuvuttaa. Pukeu keveään, mukavaan pukuun,
joka oi ole esteeksi aitojen yli kiivetessä
ja joka ei astuessa vaivaksi käy.
Korkeakorkoiset kengät, ahtaat länningit ja
kapeat hameet ovat kerrassaan
senlai-silla retkillä sopimattomat.
Kansallispuku ja pieksut oli lapatossut sitävastoin
erittäin mainiot.

Sateensuojaksi ota joku vaate, jonka
voit kääriä kokoon ja kantaa hihnassa.
Paras on, että etupäässä olette liikkeellä
varhain aamusin; keskellä päivää, kun
011 helteisin aika, voitte vähä levähtää.
Mutta vielä yksi asia: ota mukaan
hilpeä mieli-ala, joka iloitsee pienestäkin
ilon-aiheesta ja joka ei lannistu, jos
vastuksiakin matkalla kohtaisi.

Koetapa nionlaista huvia, saat nähdä,
miten hyvää se tekee. Se antaa sinulle
terveyttä ja voimaa ja lisää sinussa
rakkautta isänmaahasi ja kansaasi.

Hauskaa olisi kuulla, miten retkeai
onnistuu. Ehkäpä kerrot siitä sitte
Tilhille.

—«esfcfim—
Tilhin uutisia.

Ivylläpä olisi nyt uutisia kertoa, mutta
tiedätkö, tähän aikaan ei kukaan ehdi
edes istahtamaankaan, niin että olisi
aikaa vähä edes kertoa; kaikki tahtovat,
katsoa, kuulla vaan. Täällä Helsingissä,
jossa Tilhillä on pesänsä, täälläkö vasta
on ollut puuhaa viime viikolla. Ensin
oli tutkintoja kouluissa; lauantai — tästä
päivästä viikko sitten — se oli oikea
tutliintojen päivä. Tuskinpa
muistaisin-kaau, missä kaikissa kouluissa silloin
tutkintoja oli, sen vaan tiedän että isät
ja äidit ne kiirehtivät yhdestä koulusta
toiseen — alkeisopistosta tyttökouluun,
tyttökoulusta ehkä vielä johonkin
muuhun, kuunnellakseen, miten heidän
lapsensa mikä missäkin koulussa osasi
tutkinnossa vastata. Ja hauskaa oli nähdä
noin enuen kello yhdeksää, kun tytöt ja
pojat kiirehtivät kouluun, — kyllä
monen sydän pamppaili, kun ajatteli, että
,,jos minä nyt suuria ,,pukkia" teen, kun

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:56:57 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tilhi/1886/0090.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free