Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
–$> 96
tärkeä kansallinen työ on tehtävä, niin
Jumala herättää henkiä, jotka tämän
tehtävän voivat snorittnn. Senlainen aika on
Suomen kansalla ollut, ja siksi sillä on
ollut suuria miehiä; ja hänellä, puhujalla,
oli ollut onni kulkea suurten miesten
jälkiä: ho ovat uskollisesti taistelleet sen iisian
puolesta, jota heidän tuli edistää. He
olivat päälliköltä, muut halpoja sotamiehiä;
mutta tapahtuu toisinnan, sanoi hän, että
kun päällikkö kaatuu, joutuu lippu jonkun
kannettavaksi, joka ennen oli takarivissä.
Niin hänenkin oli käynyt. lian oli saanut
lipun kantaa, saman lipuu, jota maammo
etevimmat miehet ennen häntä olivat
kantaneet, ja tälle lipulle tahtoo hän elämänsä
olla uskollinen. Vaan ei ainoastaan hänelle,
jokaiselle suomalaiselle naiselle,
suomalaiselle miehelle on lippu, isänmaan lippu
annettu kannettavaksi. Jokaisella täistä,
sanoi hän meille jokaiselle, jotKa siellä
olimme, on joku tehtävä isänmaan
palveluksessa.
Tuon hän sanoi teillekin, vaikka ette
juhlassa olleet läsnä. Ei ole sitä Suomen’
tytärtä, Suomen poikaa, joka ei voi tehdä
jotakin isänmaan hyväksi. —
Tuon puheen jälkeen, isänmaallisten
sävelten soidessa, kannettiin rakas vieras
ympäri salia, ja miehet ja naiset seurasivat
tuota kulkna ilosta taputtaen käsiään tai
heiluttaen nenäliinojansa.
Illan kuluessa puheitten välissä laulettiin
TopeliusVn lauluja. Selcaaänineu kööri
esitti hänen Sylvia laulujansa ja eräs soolo
laulaja Kaarina Maunuutyttären laulun y. m.
Juhlallinen hetki oli juuri ennen
eroamista: kööri lauloi rukouksen, se soi niin
rauhallisesti, hiljaisesti. Juhlavieraamme
kuunteli sitä kyynelsilmin, hartain mielin.
Sopivathan nuo sävelet hyvin ehtoon
jäähy väiseksi. Kun luin sitte laulun loputtua
läheni ovea jäähy viistit heitettyänsä, niin
ajattelin ilolla, että tuou harmaan pään
yli ovat monen talven lumet tuiskunneet,
kylmä tuuli on llfintä elämässä monesti
kohdannut, vaan siltä ei luinen sydämensä ole
jähtynvt, siltä ei ole hän kailottanut
lapsellisen luottamuksen ja eheän uskon. Tuon
toivotin häneltä perinnöksi Suomen
lapsille, Suomen nuorisolle, joita vielä
monet ankarat myrskyt elämässä kohtaa.
Alli ja Käki, hyvästi jääkää! Reseda
vielä tuoksuu ja kamelia on saanut monta
uutta, heleän viheriää lehteä.
Teitä tervehtää
ystävänne.
,,Aputoimittajalle." Ilyviinen aika
kuinka sitä aputoimittajaa cm ollut ikävä! .la
monessa tärkeässä toimessa 011 häntä
kaivattu, varsinkin silloin, kun T—i 011
postiin laiteltava, eikä ole ollut sitä, joka
ylitä hyviisti 011 hoitanut L—11 etuja’.
Kukapa ne kauniit paperit nyt hankkisi, kun oi
»aputoimittajaa1- ole. Ai. M:ltä Mistä tuli
liiljakkoin kirje, joka muun muassa sisälti
seuraavat uutiset:
»Keskiviikkona löysimme tieltä kipeän
pääskysen, jota värinäänkin varpunen oli
purrut. Sitten tuotiin se sisäun ja pauliin
yöksi kuistiin pumpuliin. Yöllä se
kuitenkin oli kuollut. Öitten me hautasimme
sen tuomen alle, jossa nyt on neljä
hautaa: kananpojan, kissan pojan,_ viheriä
varpusen ju pääskysen. Ale laitoimme sen
hautausinauu oikein sieväksi, kannoimme
hiekkao käytäville jn multaa penkiksi,
johon istutettiin kukkia. Lauri teki ristit.’-
Oletko jo Tasalassa? Onko siellä
hyvin hauskaa?
Toinen »toimittaja,"
Sigrid A’. Onko teillä kaunis
kesäpaikka? Oletko jo ollut tiimassa? Me emme
saa uiennii uimaan ennenkun juhannuksen
jälkeen. Olen ollut veljeni kanssa
onkimassa ja minä sain kaksi kalan, mutta
toinen putosi järveen.
Kirjoita minulle Tilhissii.
Koulukumppauisi
Kersti. Tilhi kiittää 1 ähetykäestäsi, vaan
ei voi sitä julkaista ennenkun saa
kerto-mnksen loppupuolenkin. Alku tuntuu
hanskalta, mutta lopussa kiitos seisoo. Vasta
koko kertomuksen saatuansa, voi Tilhi
arvostella, sopiiko kertomuksesi sen
palstoihin. Tilhi.
Kilpailuun,
johon Tilhin lukijoita kelioitettiin Tilhin
J>:ssn N:ssa on kiiksi tyttöä ja yksi poika
ottanut osan. Nämä rnnokokeet eivät olo
niin hyviä, ofctä niitä voisi palkita, siksi ei
palkintoa tiiliä kertaa voi jakoakaan. Tilhi
en kuitenkin iloinen siitä, että olette
koettaneet. Kuuhan aina koetatte parastanne,
niin lopullisesti tulee hyvä.
—-fcK-UaSg-—
Selitys arvoituksiin N:ssa 11.
1. Pojan nimi: Hanno. Tytön nimi:
Hanna.
2. Kasvava esine: kokka. Pojan
nimi : Jukka.
3. Metsäu tuote: marja. Joukko
lehmiä tai lampaita: karja.
Arvoituksia.
(Eräs/)
1. Missä suussa asuti ihmisiä?
2. Mitä talia ei voi sulattaa?
HELSINGISSA. .1. Simclluknea perillisten kirjapaino**, IS<W.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
