Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
100
toksia !" Eikä kukaan tiennyt, mitä hän
rahallansa osti.
Nyt tuli jo myöhäinen ilta ja
muutamat lapset menivät kotiin nukkumaan,
toiset lähtivät metsään polttamaan
kokkoa. Korkeimmalla kukkulalla oli iso
läjä pikkaisia puita ja muuta, jota
sukkelasti saa palamaan ja kun aurinko
laski, sytytettiin se, ja silloin rupesi tuo
iso latomus palamaan. Kylläpä sitä oli
komea katsella! Tummat kuuset
seisoivat ympärinsä; korkealle tuprusi savua
ja liekkiä sinistä yötaivasta kohti ja
valkean ympärillä tanssivat pienet ja
suuret. Iltarastas, joka juuri piti
laulajai-sia metsässä, vaikeni hiljaa ; hyttyset
olivat niin ihastuksissaan, että lensivät
suorastaan tuleen ja repo metsässä kurkisti
varovaisesti kiven takaa, ottaaksensa
selkoa, mitä kummallisia laitoksia tuo
mahtoi olla
Kun ensimmäiset polttoaineet
loppuivat, olivat kaikki pojat valmiit
laahaamaan sinne uutta ja nyt kuului
hoilo-tnsta ja naurua, ja olipa oikein iloa
metsässä! Mekot ja housut, ne saivat
maksaa pidot, pilikasiksi ja nokisiksi kun
tulivat.
„Hyi, Kaarle Kustaa!" sanoi Sohvi
veljelleen, joka tuli laahaten suurta
puuta, joka oli pnolta pitempi kuin hän itse.
„Mitä äiti sanoo, kun niin ryötät
vaatteesi?"
„ Onhan se kyllä paha, „sanoi Kaarle
Kustaa, vaan ei voinut kuitenkaan mnuta
kuin nauraa. „Tiedätkö mitä, Sohvi?
Sinulla on pitkät viikset ja vieläpä
leuka-partaakin noesta. Kylläpä olet oikein
kaunis!"
Sohvi oikein pelästyi, kasteli
nenäliinansa nipukkaa ja rupesi pyyhkimään
kuuliansa. „Onko jo pois?" kysyi hän.
„Niin, tulevaksi kerraksi", sanoi Kaarlo
Kustaa, ja pian olikin Sohvilla uudestaan
viikset, sillä hän tahtoi väkisinkin
puhaltaa valkiaa, lain ei se oikein ottanut
palaakseeu.
„Nyt menemme ostamaan voileipää,"
sanoi Kaarle Kustaa, „sillä minun on
suunnattoman nälkä."
..Niin tehdäänpä niin," sanoi Sohvi.
„Minulla on vielä rahani."
Mutta tällä kertaa seisoi tien varrella
jtieni poika melkein ilman vaatteita, sillä
hänen päällänsä oli ainoastaan repaleinen
paita.
Ja kun hän seisoi valkian ääressä oli
hänen lämmin, mutta kun hän tahtoi
auttaa muita kantamaan polttopuita, oli
hänen kylinä, että hampaat tärisivät,
sillä yö-ilmassa oli vilponen, niin kun
useinkin on juhannuksen aikana. —
„Miksi et pue enemmän päällesi?"
kysyi Kaarle Kustaa häneltä.
„ Minulla ei ole vaatteita," poika
vastasi ja hiipi niin lähelle valkeaa kuin
hän taisi.
..Semmoinen rehjänä, jolla ei edes ole
vaatteita, voisi mennä kotiinsa ja panna
maata," sanoi pitkä Thuure joku seisoi
siinä lähellä.
„Minulla ei ole kotoa, jossa saisin
panna maata," vastasi kerjäläispoika.
„Sinulla on kaksi pitkää takkia,"
sanoi Sohvi Thuurelle, joka kantoi
päällystakkiansa käsivarrella „Lainaa
toinen pojalle!"
„Lainaa!" naurahti Thuure. „Niin.
jos jokn maksaa vuokraa takistani, niin
kyllähän lainaan takkini siksi, kun
aurinko nousee."
„Tuossa sen saat," sanoi Sohvi, ja hän
antoi Thuurelle hopearahansa. Ja takki
puettiin pojan päälle ja hänen oli
lämmin ja hyvä olla ja hauskaa. Mutta ei
kenelläkään ollut hauskempi kuin Kaarle
Kustalla ja hänen sisarellansa, vaikka
he olivat ilman sekä vohvelia, voileipiä
että rahaa.
Niin paloi valkea koko yön, eikä se yö
ollut pimeä. Sillä hetken kuluttua puna
taivaanrannalla koillisessa rupesi
kohtamaan yhä heleämmiti ja lopullisesti tuli se
kirkkaaksi kuin keltaisin kulta. „Heli
aurinko nousee," sanoi Kaarle Kustaa.
„Tulkaa, nouskaamme vuorelle,
paremmin nähdäksemme!" „Missä on takkini?
Tahdon takkini takaisin," huusi Thuure,
joka oli ottanut maksun siitä, kun oli
tehnyt hyvän työn. „0i, minkälainen
narri minä olinkaan!" huusi hän. ,,Nyt
olen kadonut hopearahan, jonka
vuokraksi sain!"
Ei ole milloinkaan siunausta siitä, jos
ansaitsee rahaa sillä, jota köylxille
annetaan. Takkinsa löysi Thuure kyllä mä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
