- Project Runeberg -  Tilhi. Kuvalinnen sanomalehti lapsille ja nuorisolle / N:o 1-24. 1886 /
131

(1884-1886)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

—131

hiinestä yöllä, eivätkä minun uneni
koskaan petä.

Isä (ojentaen klltensS.) Anna se minulle,
Maija. Saamme heti nähdä, mitä hän
kirjoittaa. (Avaa kirjeen.)

Maija (nojaten äidin tuoliin. Tuo rakas
pikku lapsi-kulta! Hän ei tiedä, miltä
minusta tuntuu, kun näen hänen
kirjoituksensa.

Isä. (Lukee.)–––-

— „Rakkaat vanhemmat,

„.To kauan aikaa, rakkaat vanhempani,
olen aikonut kirjoittaa teille; mutta meillä
on niin paljo läksyjä, ja niin vaikeita,
että tuskin on aikaa hengittää."

Pikku sisar. Toi, äiti, minua peloittaa
niin sitä aikaa, kun minunkin täytyy
lähteä kouluun.

Isä. „Minulla ei todellakaan usein ole
halua nautaa. Tytöt ovat usein hyvin
pahoja ja sanovat minulle kaikenlaisia
ilkeyksiä."

Maija. Rakas, pikku karitsani!
Kuinka hennoisikaan kiusata häntä! (Pudistaen
nyrkkiään ) Jos minä olisin siellä!

Isä. Jos aina keskeytetään, niin minä
luen aivan hiljaa. „Pikku on hyvin
sairas."

Klara. Oi, mitä hän kertookaan!

Äiti. Tyynny, lapseni.
Kuunnelkaamme jatkoa.

Isä. „Pikku on hyvin sairas. Hän
makaa, ja minä luulen, että huono ilma
on syynä siihen, sillä täällä on ollut
niin ikävä ilma, ja yhä kuulee
puhuttavan kaikenlaisista taudeista."

Klara. Minä olen oikein peloissani.
Pikku raukka on niin heikko! Pieninkin
seikka häntä rasittaa. Täytyy mennä
hakemaan häntä kotiin jo huomenna.

Isä. Sinun ei tule Bftikähtyä niin
pian, Klaraseni. Jos tauti olisi
vaarallinen, olisivat he kirjoittaneet
vanhemmillesi. No, jatkakaamme lukemista —
,.täällä on ollut niin ikävät ilmat, jäyhä
kuulee puhuttavan kaikenlaisista
taudeista. Minäkään en ole muutamaan
päivään voinut oikein hyvin, olen niin
väsynyt. Jos tätä vielä kestää, luulen,
että tulen oikein sairaaksi." — Jumala
siitä varjelkoon! iÄidille,, Täytyy
lähteä huomenna varhain, rakas ystäväni.
Emme voi jättää lastamme tuohon tilaan.

Klara (äidille) Niin se on. Minä
tulen kanssanne; ja me tuomme Pikuu
samassa.

Pikku veli. Julia tuleo tänne!
Kuinka hauskaa.

Äiti. Hiljaa lapsi; sisar rukkasi on
ehkä juuri tällä hetkellä kovin sairas.

Isä. Kunhan edes tulisimme ajoissa!
Tuota rakasta lasta! Jatkakaamme hänen
kirjettään. — „Meitä vaivataan niin
paljon. Joka hetkenä on taas jotain uutta.
Nyt juuri kutsuttiin minua ottamaan
vastaan pesuvaatteitani. Ellei eräs
ystävistäni olisi mennyt edestäni, en olisi
ennättänyt lopettaa tätä kirjettä." —
Myönnän, että kaikki tuo väsyttää lasta,
joka ei voi hyvin. — „Minun täytyy
kertoa teille eräs juttu. Mies, joka on
täältä kotoisin, palasi eilen Olkon suolta
lähellä Lahtialaa."

Klara. Oi, minä tunnen hyvin tuon
seudun. Me olimme siellä usein
kävelemässä.

Isä. „Lähellä Lahtialaa — — hän
tapasi rosvojoukon tiellä. He ajoivat
häntä takaa, ja hän palasi kotiin aivan
verisenä. Hän lienee kaatanut kaksi, ja
muut lähtivät pakoon."

Äiti. On hirmuista ajatella, että nuo
lapset olisivat saattaneet kohdata
tuon-laisia ihmisiä!

Muija. Rosvojoukko! Mimmoinen
seutu tuo lieneekään!

Isä. Minulle oli vahvasti vakuutettu,
että siellä olisi aivan turvallista! „Sillä
aikaa, kun kirjoitin teille, 011 .jälleen tehty
minulle vääryyttä. Täti oli suuttunut,
koska kirjoitin sillä välin kun muut
menivät posuvaatteitaan vastaanottamaan
ja lähetin toisen sijaani. Minä olen
kovin onneton täällä!"

Pikkusisar. Voi Julia rankkaa! Minä
en tahdo mennä kouluun.

Isä ;jatkaa lukemista.i „Kirjeentnoja
tuli juuri eikä vieläkään tuonut minulle
kirjettä. Isä ei ole hyvä, kun jättää
minut näin ilman tietoja kotoa. Minä
kuvailen itselleni kaikenlaisia
onnettomuuksia, ja välistä ajattelen, ettei minua
enään rakasteta. Kirjoittakaa hyvin pian,
minulla ei ole enään mitään rauhaa.

Aina rakastava tyttärenne
Julia."

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:56:57 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tilhi/1886/0135.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free