Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdanto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
I 15
%
hemmin kuin saarnastuolista joutuivat välittömään yhteyteen
rahvaan kanssa, seurasi puhdas ja kansanomainen suomenkieli täältä
heidän koteihinsa ja virallisiinkin saarnoihinsa, joissa papit
ennemmin olivat kauheasti suomea rääkänneet ja juuri siten osaltaan
pa-koittaneet rahvaan hakemaan hengelleen ravintoa omasta
kohdastaan. Pappien saarnasuomen paranemiseen vaikutti myös erittäin
tehokkaasti nuorena kuolleen pohjalaisen pappismiehen Klaus Juhana
Kemellin (1805—33) ajakseen erinomainen, mehevään ja
puhtaaseen kansankieleen perustuva käännös keskiaikaisen mystikon
Tuomas Kempiläisen kuuluisasta hartauskirjasta Kristuksen
seuraamisesta (1836). Täten suomenkielen käytäntö hengellisellä alalla ja
heränneissä pappisperheissä huomattavasti eneni ja parani.
Rahvaan keskuudesta kohonnut herännäisyys ja sivistyneistön piiristä
lähtenyt itsetietoinen suomalaisuuden liike löivät siten
tietämättään juurikuin kättä toisilleen ja pyrkivät kumpikin tavallaan ja
alallaan luomaan uutta parempaa Suomea. Molemmat olivat
ikäänkuin yhfaikuinen vastalause suomenkansan henkistä ja aineellista
holhouksenalaisuutta vastaan. Herännäisyysliikkeen kautta
ainakin osaksi poistui se syvä juopa, joka oli olemassa maaseudun
rahvaan ja sen keskellä asuvan säätyläistön välillä.
Huomattavana tekijänä suomenkielisen kirjallisuuden ja
suomalaisen kansallistunnon kehitykseen nähden on muistettava myös
Suomen senaikuinen ruotsinkielinen runous. Senkin parhaat
edustajat lähtivät yhteiseltä kansalliselta pohjalta, vaikkapa
historiallisten olojen pakosta käyttivätkin ruotsinkieltä. Runoteoksillaan
he lietsoivat kansalaistensa rintoihin isänmaallista, suomalaista
mieltä. 1860-luvun vaiheilla Runebergin ja Topeliuksen tähti oli
kirkkaimmillaan, molemmat nuorempien kynätaiturien
saavuttamattomina ihanteina. Runebergin Hirvenhiihtäjät oli ensimäinen
suomalaisen rahvaan elämästä tehty taiteellinen »kansankuvaus», hänen
Maamme laulunsa monien myöhempien isänmaallisten laulujen
innoittaja ja esikuva, hänen Vänrikki Stoolin tarinansa
isänmaanrakkauden sytyttäjä, hänen kirkas, Kantelettarelle sukua oleva
laulurunoutensa perin suomalaistuntuista. Topeliuksen Välskärin
kertomukset, lasten ja nuorison »lukemiset» ja sulosävelinen laulurunous
olivat isänmaallisen mielensä ja sisällyksensä vuoksi yhtä
herättävää laatua. Paitsi puhtaasti isänmaallisina teoksina ja kirjallisina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
