Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Johdanto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
16
*
esikuvina ovat »Vänrikki Stoolin tarinat» ja »Välskärin
kertomukset», sittemmin suomeksi käännettyinä, myös suorastaan kansan
lukuhalua herättävänä lukemisena vaikuttaneet suomenkielisen
taidekirjallisuuden hyväksi. Fredrik Cygnaeus taas, vaikkapa hän ei
lähemmin — niin paljon kuin halunsa häntä vetikin — päässyt
suomenkielisen kansan kuultaville, osaltaan kaikkien aatteellisten
ja kansallisten rientojen mahtavana kannattajana tehokkaasti
vaikutti kansallisen aatesuunnan muodostumiseen ja sen ohella Aleksis
Kiven suosijana ja ymmärtäjänä suoranaisestikin edisti
suomenkielisen taidekirjallisuuden alkua. Sama kansallinen, suomalainen
henki vallitsi ruotsalaisenkin sivistyneistömme parhaiden
edustajain taholla.
1860-luvun vaiheessa myös suomenkielen valtiollinen ja
yhteiskunnallinen asema, ainakin virallisesti, suuresti parani. Aleksanteri
II:sen hallituskausi muodostaa siinä valoisan käänteen.
Valtaistuimen juurelle saakkahan jo tunkeutui suomalaisen rahvaan
valituksia suomenkielen sorretusta tilasta. Yksistään tervejärkinen
valtioviisaus sinänsä edellytti, että kansan suuren enemmistön kieli oli
saatettava edes siedettävään asemaan. Niinpä hallitus v. 1856 rupeaa
vaatimaan suomenkielen suullista taitoa niiltä oikeus- ja
hallintoviranomaisilta, jotka toimivat suomenkielisillä paikkakunnilla, ja
v. 1857 julkaisemaan suomeksikin — tosin etupäässä itsekkäistä
syistä — virallista lehteään (»Suomen Julkisia Sanomia», joista
nykyinen »Suomalainen Virallinen Lehti» on muodostunut).
Seuraavana vuonna (1858) säädetään, että n. s. pitäjänkokousten
pöytäkirjat oli pidettävä suomeksi niissä seurakunnissa, joissa
jumalanpalvelus tapahtui pääasiallisesti tällä kielellä. Lääninhallituksiin
asetetaan kielenkääntäjiä suomenkieltä varten, Asetuskokoelmaa
aletaan vuoden 1860 alusta julaista myös suomeksi, ja v. 1861
annetaan Suomal. Kirjall. Seuralle 20,000 markkaa 1734-vuoden
laki-teoksen uudelleen suomennuttamista varten. Jo v. 1858 oli
seuralle — kai tunnustukseksi sen isänmaallisesta työstä — määrätty
vuosittain maksettavaksi 300 hopearuplaa H. M. Keisarin
suomalaisesta käsikassasta. Nämä ilahuttavat ilmiöt lienevät välillisesti
luettavat J. V. Snellmanin ansioksi, sillä uusi kenraalikuvernööri
kreivi Berg otti mielellään varteen Snellmanin neuvoja. Snellmanin
ansiota oli myös surkean 1850-vuoden sensuurikiellon kumoaminen.
I
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Fri Oct 18 18:42:46 2024
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/uudempi/1/0020.html
