Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yleiskatsaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
28
jailijapolvi antoi sille niin sanoaksemme viimeisen silauksen. Pieniä
horjuvaisuuksia ja puutteita tällaiseen nuoreen, kehittyvään
kirjakieleen tosin edelleenkin jäi, ja uusia aineksia sekä uusia
sivistyssanoja tulee siihen kansankielestä, kirjailijain kynästä ja käytän-
• 1 Ml* 1 • •• 1 •
nosta yhäti Iisaksi.
Edellä hahmoteltua taustaa vastaan on tämän vanhemman,
perustavan ajanjakson kirjallisuuskin katsottava ja ymmärrettävä.
Tausta oli ihanteellinen, kansallinen, suomalainen. Työtä tehtiin
toivehikkain mielin yhteisen kansallissuomalaisen päämäärän
hyväksi. Tosin tämä kansallinen harrastus oli vielä enemmän
tietopuolista, käsitteellistä kuin suoraan kansaa koskevaa ja
käytännöllistä. Se tarkoitti enemmän kansallisuusasiaa kuin kansanasiaa.
Tämä kai seurasi siitäkin, että suomalaisuuden liikkeen johtajat
eivät kylliksi ehtineet tutustua varsinaisen suomalaisen rahvaan
elämään, ajatustapaan ja aineellisiin tarpeihin. He katselivat asioita
etusijassa oppineiden professorien ja aatteenajajain silmillä. Koko
liikehän olikin peräisin sivistyneistä piireistä, ja sen alkajat olivat
saaneet paljon vaikutuksia muun Europan senaikuisista kansallisuus-
tuff^ßW**’ ^friiaffir tf ~ mtå i ’ " i - 4 ^ • i* - \ rV^L 3.^ <|V| jH t f \
pyrinnöistä. Sillä oli niin sanoaksemme kansallisromanttinen luonne.
Kirjallisuudessakin tämä piirre selvästi ilmeni. Ihannoitiin rahvaan
hyviä ominaisuuksia, vaiettiin huonoista, ylistettiin maata ja
kansaa, koetettiin valistaa ja kasvattaa rahvasta uskontoon, siveyteen
ja hyviin tapoihin, sanalla sanoen luoda suomenkansasta ainakin
teoriassa ja mielikuvituksessa mallikansa, otollinen jumalalle ja
ihmisille. Suurina esikuvina olivat Runeberg ja Topelius, joiden
ihannoiva ja romantisoiva runous oli isoksi osaksi sekä tämän
ajatussuunnan tuote että tuottaja. Uudemmat ulkomaiset hengenvirtaukset
eivät vielä olleet ehtineet Suomeen eikä niihin, ahkeran kansallisen,
työn hyörinässä, liioin joudettukaan huomiota kiinnittämään.
Elettiin yleensä antiikkisen ja vanhemman skandinavilaisen ja
saksalaisen kirjallisuuden varassa, kuten helposti näkyy niistä lukuisista
käännöksistä, joita tehtiin latinasta ja Saksan, Tanskan ja Ruotsin
klassillisesta ja romanttisesta kirjallisuudesta. Vaistomainen
pyrkimys tosioloisen elämän esittämistä kohti on kuitenkin pitkin aikaa
huomattavissa Runebergin »Hirvenhiihtäjistä» Aleksis Kiven
»Nummisuutarien» ja »Seitsemän veljeksen» kautta Pietari Päivärinnan
järeään tosioloisuuskuvaukseen saakka. Pohja on kuitenkin aina ihan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
