Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yleiskatsaus - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
29
teellinen, tarkoitus rakentava eikä repivä. Kirjailijat ovat
enem-män kansallisuusaatteesta innostuneita »asianharrastajia» kuin
varsinaisia taiteilijoita ja ammattikirjailijoita. Aleksis Kivi on tästä
säännöstä milt’ei ainoa poikkeus.
PERUSTAVIA KIRJAILIJOITA.
Uudemman suomalaisen kirjallisuuden perustavassa
luomistyössä on valtasi ja muutamilla miehillä, joita erityisesti voimme
kutsua juuri »perustaviksi kirjailijoiksi», koska he suomenkielisen
kaunokirjallisuuden, kansallisen tieteen, yleistajuisen kirjallisuuden
ja sanomalehdistön alalla ovat voimakkaimmin olleet uria
aukomassa ja perustusta laskemassa. Jo ennen heitä oli kyllä tehty
uutteria yrityksiä samaan suuntaan, ja heidän rinnallaan
työskenteli muitakin saman päämäärän hyväksi, mutta tarkoittamillamme
»perustavilla kirjailijoilla» oli omaan aikaansa jopa myöhempäänkin
aikaan nähden suurin merkitys. Ennen muita olivat sellaisia
kirjailijoita Pietari Hannikainen, August Ahlqvist, Yrjö Koskinen,
Julius Krohn ja Aleksis Kivi. Näistä neljä edellistä olivat
Lönnrotin ja Snellmanin hengen ja työn herättämiä, suomalaisuuden
aat-teen innoittamia tienraivaajia monilla kirjallisen elämän aloilla,
Kivi sen sijaan yksistään kaunokirjailijana perustava ja luova voima.
Hannikainen kuuluu pääosaltaan oikeastaan jälkimäisiä
vanhempaan polveen, sillä hänen merkittävin kirjailijatoimensa tapahtui jo
1840-luvulla, mutta kolminaisena tienraivaajana — uudemman
sanomalehdistön, näytelmän ja novellin — sekä suoraan »toisesta
kansallisesta herätyksestä», Snellmanin merkeistä, kohonneena hän
on juurikuin se rengas, joka paraiten liittää vanhemman,
»valmistavan» ajan uudemman kirjallisuutemme »perustavaan aikaan».
Ahlqvist, Yrjö Koskinen ja Krohn taas muodostavat ikäänkuin toisiaan
täydentävän kolmikon 1860-luvun taitteessa, samalla kuin Kivi
yksinäisessä suuruudessaan seisoo aivan omalla paikallaan.
Seuraavassa koetamme näihin perustaviin kirjailijoihin
lähemmin tutustua.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
