Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
30
Pietari Hannikainen.
On kenties enemmän kuin pelkkä sattuma, että ensimäinen
suomenkielinen kaunokirjailija, jolle tämä nimitys varsinaisesti
voidaan antaa, oli peräisin suoraan samasta kalevalaisesta kansasta,
joka oli laulanut Kalevalan ja Kantelettaren. Hänessä siten ikäänkuin
liittyvät sopivasti toisiinsa tuo vanha, kansan itsensä luoma runous ja
uusi taidekirjallisuus. Lönnrotin tavoin hän vielä toisella jalallaan
seisoi rahvaan riveissä, toisella oli jo astunut sivistyneistön
joukkoon. Näitä molempia piirejä, jotka seisoivat toisiaan
ymmärtämättä jopa vihamielisinäkin vastakkain, hän tahtoi lähentää
yhteiselle kansalliselle pohjalle: valistaa rahvasta korkeampaa
sivistyselämää kohti ja osottaa sivistyneistölle, että sekin elimellisesti
kuului tähän samaan suomalaiseen kansaan, joka ei ollut niin tyhmä
ja halveksittava kuin minä sitä pidettiin.
Pietari Hannikainen ei tosin kirjailijana ole mikään
kirjallisuutemme merkkihenkilö. Pikemmin vain aikansa luonteenomaisena
edustajana ja aatteenajajana. Hän on kyllä suomenkielisen näytelmän,
varsinkin huvinäytelmän ja novellin isä ja samalla ensimäinen
suomenkielinen sanomalehtimies uudenaikaisessa merkityksessä,
mutta kaikilla näillä aloilla hän esiintyy enemmän asianharrastajana
kuin todellisena, uria aukovana kykynä, enemmän kansan
valistajana ja kasvattajana kuin luovana nerona. Siinä suhteessa hän
suuresti muistuttaa Lönnrotia. Lönnrot ja Snellman ne etusijassa ovat
olleetkin hänen kirjallisen herätyksensä kummeina.
Hannikainen oli, kuten jo mainittiin, peräisin suoraan rahvaan
riveistä. Hän syntyi vähävaraisen lautamiehen poikana Säämin-.
gissä 24 p. elok. 1813 — siis aikana, jolloin tämä tienoo oli juuri
äskettäin jälleen yhdistetty muuhun Suomeen, oltuaan jo 70 vuotta
toisen valtakunnan alaisena. Mutta lähikaupungin Savonlinnan
piirikoulu, johon hänet 13-vuotiaana terävän ymmärryksensä ja
hartaan lukuhalunsa vuoksi pantiin, oli venäläisajan perintönä vielä
saksankielinen.1 Siten Hannikainen kuten muutkin sen ajan suoma-
1 Hannikaisesta on Alpo Silander kirjoittanut esityksen Valvojassa
1899, siv. 738—753. Siitä on tähän otettu erityisiä tietoja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
