Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
- 39
iniaan. Ennen 10 vuoden kulumista, arvelee hän, pitäisi sillä jo olla
ainakin 100 näytelmää, joista hän itse ja Hanén (Hannikainen)
voisivat kirjoittaa puolet.1 — Todennäköisesti Silmänkääntäjä ja
Sukuyl-peys ovat olleet kummeina toisenkin hartaan, rahvaan riveistä
kohonneen suomalaisuuden-työmiehen, yhtenä Suomettaren
perustajista jo mainitun maisteri Antero Wareliuksen (1821—1904)
2-näy-töksiselle »leikki-näytelmälle» Vekkulit ja Kekkulit v:lta 1848.2
Siinäkin lasketaan leveää pilaa aatelis- ja herrasylpeydestä,
väännetään nimiä Hannikaisen tapaan ja puhutaan suomikiihkosta,
viit-taillaanpa ajan sanomalehtiinkin. »Vekkulit» (kolme runoja
keräilevää ylioppilasta) saattavat monin kujein ja ilvein kaksi
rakastunutta vastoin tytön herrasylpeän isän ja pöyhistelevän
veljen tahtoa yhteen ja nolaavat pahanpäiväisesti nämä molemmat
Kekkulit sekä näiden oman hämäräperäisen vävynkokelaan.
Vuoropuhelua on höystetty monilla iloisilla laulunpätkillä. — Ehkäpä
myös niinikään rahvaasta kohonnut Juhana Fredrik Granlund, joka
kirjanpainaja-ammattinsa ohella suomenteli ja sepitteli lauluja,
toimitteli hengellisiä sanomalehtiä ja muutenkin monipuolisesti
rahvaan valistamiseksi käytteli kynäänsä (synt. Porissa 1809, kuollut
Turussa 1874), Hannikaisen esimerkistä innostui samaan aikaan
mukailemaan (Vesilahden murteella) ja Suomen oloihin (Ruissaloon)
%
sovittamaan saksalaisen Gemptin pikkukomedian eli »leikinteon»
Sisaren sukkeluus (1848). Hannikainen on ikäänkuin 1840-luvun
suomenkielisten näy telmänky hää jäin keskus.3
1 Vrt. Lagervallin kirjoitusta »Suomalaisesta kuvaistosta» Kanavassa
1847 N:o 21 tai Lauri Suomalaisen tutkielmaa Jaakko Fredrik Lagervall,
Suom. kirj. seur. »Vähäisiä kirjelmiä» XXXII, 1901.
2 Warelius oli syntynyt v. 1821 talonpoikaiskodissa Tyrvään
Varilassa — siitä koulussa nimi Warelius. Oli maisteri, monipuolinen kynä-
mies, pappi ja lopulta Loimaan kirkkoherra, kuoli 1904. Laatinut suomeksi
ja ruotsiksi kansatieteellisiä kirjoituksia ja kansantajuisia kirjasia, suo-
mennellut runoja, novelleja y. m., runoillut vähin iteekkin. Pääteokset:
Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853 (1854) ja vuorokeskustelun muodossa haus-
kasti esitetty Enon opetuksia luonnon asioista I—II, 1845 ja 1856, ensimäisiä
luonnonopillisia kirjoja suomenkielellä.
8 Heihin voitaisiin lukea vielä Tuuloksen koulumestari Heikki Selin,
»poika nulkki Tuuloksella», joka, nähtävästi lähinnä »Vekkulien ja
Kekku-lien» malliin, julkaisi Suomettaressa 1850 kaksinäytöksisen »leikkinäytelmän»
Rakastuneet Hämeessä. Se on aivan pieni mitätön hätätyö, »hätäisesti
koottu», kuten tekijä itsekkin myöntää. Selin kirjoitteli myös
novellin-tapaisia (Suomettaressa 1850 kertoelma Neitonen Hämeessä) ja lähetti
ahkerasti muitakin kirjoituksia nimimerkeillä Heikki Soimanen, Heikki Selkänen
ja Heikki Seliin Kanavaan, Maamiehen Ystävään ja Suomettareen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
