Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
44
nen ei oikeastaan kuulu tämän kirjan tarkoitukseen. Saisimme
silloin selostaa pitkän jonon suomen ja sen sukukielien
kieliopillisia selvittelyjä, sanakirjoja, kielennäytteitä y. m. teoksia ja
tutkielmia, jotka ainiaaksi takaavat Ahlqvistille suuren ja oppineen
tiede- ja tietomiehen maineen suomalais-ugrilaisen tutkimuksen
historiassa. Tätä Porthanin alkuunpanemaa, A. J. Sjögrenin ja M. A.
Castrénin menestyksellisesti jatkamaa kansallista tutkimusalaa 011
Ahlqvist osaltaan mahtavasti vienyt eteenpäin, hyvin ymmärtäen,
että se on ala, joka juuri erityisesti kuuluu suomalaisille ei ainoasti
tieteellisessä vaan puhtaasti kansallisessakin suhteessa. Tosin
uudempi tutkimus monissa kohdin paljon poikkeaa Ahlqvistin
edustamista mielipiteistä ja verrattain omavaltaisesta
tutkimusmenettelystä, mutta sittenkin suomalais-ugrilainen tiede yhä seisoo Castrénin
ja Ahlqvistin laskemalla lavealla pohjalla. — Myös yliopistollisen
opettajatoimensa Ahlqvist järjesti paljoa tieteellisemmälle
perustalle kuin millä se käytännöllistä päämäärää tavoittelevan
Lönnrotin aikana oli ollut ja antoi siten suomenkielen yliopistollisille
opinnoille uuden suunnan. Muun muassa hän rupesi oppilailtaan
vaatimaan myös suomen sukukielien lähempää tuntemista ja julkaisi
v. 1869 sitä varten Suomalaisen murteiskirjansa, joka sisälsi kosolti
kieli-ja kirjallisuusnäytteitä suomen lähimmistä sukukielistä. Hänen
alotteestaan syntyi (1876) myös suomen opintoja harjoittavien
yliopistolaisten keskuudessa toimiva Kotikielen seura, joka
erikoisteh-täväkseen on ottanut yhden Ahlqvistin mieliharrastuksia,
suomenkielen käytännön selvittelemisen ja »oikeakielisyyden» valvomisen,
ja siinä tarkoituksessa julkaisee omaa aikakauslehteä Virittäjää
(osat I—II w. 1883 ja 1886; uusi jakso v:sta 1897 alkaen).
Ahlqvistin lavealla tieteellisellä kirjailijatoimella on
melkoisessa määrin puhtaasti kansalliskirjallinenkin merkitys. Hän näet
on ensimäisiä, joka tiedemiehenä omalla alallaan käyttää
suomenkin kieltä. Suuri joukko hänen tieteellisiä tutkimuksiaan on
sepitetty ruotsiksi tai saksaksi, mutta suomenkielen piiriin lähemmin
kuuluvat ovat kirjoitetut suomeksi. Professoriväitöksessään
Suomalainen runous-oppi kielelliseltä kannalta (1863) hän ensimäisenä
ottaa riidanalaisena olleen suomenkielen runo-opin lähemmän
kielellisen selvittelyn ja säännöttelyn alaiseksi. Suuresti suunnitellussa
teoksessa Suomen kielen rakennus, »vertaavia kieliopillisia tutkimuk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
