Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
45
sia» (1877), josta vain ensi osa, nominien synty ja taivutus ja
suomalainen runo-oppi, ennätti valmistua, hän vertailevasti ulottaa
kieliopilliset selvittelynsä myös suomen sukukieliin, hakien näistä
yhteistä kielellistä pohjaa ja viitaten siten tien, jota myöhemmät
kielentutkijat ovat noudattaneet. Kalevalaa käsittelee Tutkimus
Kalevalan tekstissä ja tämän. tarkastusta (1886), missä hän sattuvasti
osottaa niitä heikkouksia, joita Lönnrotilta oli jäänyt Uuteen
Kalevalaan ja ehdottaa sijaan korjauksia etupäässä Vanhasta Kalevalasta.
Samoin Kalevalan karjalaisuus (1887), jossa vastoin Julius
Krohnin mielipidettä koetetaan todistaa, että Kalevalan runoilla on
historiallinen pohja ja Kalevalan luominen on yksinomaan
karjalaisten, vieläpä erityisesti permalaisten ja heidän luultujen
jälkeläistensä vienankarjalaisten ansiota. Ahlqvistin
Kalevala-tutkimuksia, niin älykkäitä kuin ne itsessään ovatkin, haittaa suuresti se
seikka, että hän perusti ne yksinomaan painettuun Kalevalaan,
joka on Lönnrotin muokkaus- ja muovailutyön tulos, eikä ollenkaan
pitänyt lukua Kalevala-runojen alkuperäisistä kirjaanpanoista,
joiden tunteminen tieteelliselle Kalevala-tutkimukselle on
välttämätön. Siinä suhteessa Julius Krohn, kuten tulemme näkemään,
menetteli aivan päinvastoin. Muut Ahlqvistin suomenkieliset
tieteelliset y. m. teelmät voimme tässä vähemmän merkittävinä
sivuuttaa.-Mainittakoon niistä kuitenkin erityisesti hänen huvittavasti ja
vilkkaasti kirjoitettu, puolittain kaunokirjallinen Muistelmia matkoilta
Venäjällä vuosina 1854—58 (1859; julaistut alkujaan matkakirjeinä
Suomettaressa), joka oli lajissaan ensimäinen suomenkielinen
matkakuvaus. Vieraskielisistä on erityisesti huomattava Ahlqvistin esitys
n. s. länsisuomalaisten kielten sivistyssanoista ja niiden alkuperästä,
mikä esitys tosin ei enää vastaa uudemman tutkimuksen kantaa,
Ahlqvist kun siinä tekee useita liian mielivaltaisia yhdistelyjä ja
t# • • | 1 • •»
päätelmiä.
1 Sellaisia ovat: esitys Viron nykyisemmästä kirjallisuudesta (Suomi-kirja
1855) Venäläisiä sanoja suomenkielessä (Suomi 1857); Suomalaisten sukunimistä
(Suomi 1860); uutta virsikirjaa varten korjailtuja ja uudesti suomennettuja
Virren-ehdotuksia (1866); Valittuja Suomen kansan sananlaskuja (1869); Uusi
suomalainen lukemisto (1873); Tutkimus sivistyssanoista Ob il ais-Ugrilaisten
kansojen kielissä (1882); Uusin suomalaisen virsikirjan ehdotus kielelliseltä ja
runolliselta kannalta tarkastettuna (1884); Elias Lönnrot, elämäkerrallisia
piirteitä (1884), matkakertomukset Suomi-kirjassa (1856—58) y. m.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
