Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
51
kin kai osaksi vieraista vaikutelmista lähtien1 — kauniin »Oman
maansa» (1832). Ja ruotsinkielin oli Suomessa isänmaallisia runoja
sepitetty Porthanin ajoista saakka, ennen Runebergia ja hänen
ohellaan. — Yleensä Oksasen aikaisemmissa isänmaallisissa runoissa soi
alakuloinen ja toivoton sävel, syvä suru suomenkielen alhaisesta
asemasta ja suomenkansan elämänehtojen surkeudesta. Oksanen
oli siinä suhteessa epäilijä, joka ei, heimokansojemme kova kohtalo
silmien edessä, tohtinut suuria toivoa. Sitäpaitsi olotkin 1840- ja
1850-luvuilla, jolloin tosiaan »syksyn kolkko synkkä ilta kattoi
kaupungin ja maan», kuten hän »Säkenien» alkurunossa kuvaavasti
lausuu, olivat omiansa kaikki toiveet tuhoamaan. Runot sellaiset
kuin Miksikä aina suret, Silloin saisi tuoni tulla, Tuopa tuopi tuiman
tunnon, Äitillä on nälkä y. m. ovat kauniita todisteita Oksasen
isänmaanrakkaudesta, mutta samalla epätoivoisesta mielialasta.
Turhaan hän toivoo koittavan
Aamun sen, jona sais tuhatvuotisen huolien itkun
Suomeni sammuttaa, uutt’ elämist’ alottaa,
Päivän sen, jona tyttöni tuskia-huokuva rinta
Pääsisi kerrankaan riemua laulelemaan.
Ja silloin hän mielellään kuolisi,
%
Kuin näkisin näännyksistä
Suomenmaani suoriavan,
Kuin kuulisin Suomen kielen
Suomen kaiken kansan suusta.
Suomi-äidin hyväksi hän olisi valmis vaikka oman sydänverensä
antamaan, jos siitä äidin nälälle (katovuonna) olisi apua:
Hg. Johtaisin suuhus johdon
Sulinta vertani,
KIHB| Kuin tietäisin tään rohdon
Sun saavan terveeksi.
Riemukkaampi sävel soi Oksasen myöhemmistä isänmaallisista
runoista, joilla oli taustana valoisampi, toivorikkaampi aika.
Sellaisia ovat tuo Itävallan keisarihymnin ja Saksan kansallislaulun
%
säveleeseen sepitetty mahtipontinen Suomen valta (v:lta 1860), jossa
1 Ks. V. Tarkiaisen tutkielmaa Virittäjässä 1910, siv. 115—120.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
