Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
52
Oksanen rohkeasti laventaa suomalaisuutensa »suur- eli
yhteissuoma-laisuudeksi», rajoina
Äänisjärvi, Pohjanlahti,
Auranrannat, Vienansuu,
ja ryhdikäs Sotamarssi (Porrassalmen taistelun muistoksi),
muodollisestikin eheä runoelma.
Vuosi 1865 näyttää muuten tekevän selvän käänteen Oksasen
isänmaallis-valtiollisessa runoudessa. »Suomen vallassa» hän vielä
intoisin mielin laulaa:
Yksi mieli, yksi kieli
Väinön kansan soinnuttaa,
ja sama ajatus esiintyy voimakkaasti myös runossa Porthanin
kuvapatsaan paljastettua (1864). Siinä hän harmistuneena puhuu, kuinka
suomalaisen
Vierastapa täytyi sen totella,
Vierasta ja vierahan lakia,
Vierain kielin kirjoitettua ja
Vierain kielin hålle lausuttua;
Vieras vieri päällä niinkuin kerma,
Herana vaan kansa alla hautui,
mutta kuinka Porthanin alottaman kansallisen työn kautta olot
olivat jo muuttumassa, »Suomen Suomalaisuus» kulovalkean tavoin
»sydämestä syttyy sydämehen», ja aika koittaa, jolloin
ei enämpi kielikahle
Kammeltele suuta suomalaisen,
Kaksikielisyys ei kansallemme
Luuta myöten leikkele liha’an
Haavaa, haitallista, vaarallista ...
Yksi kieli, Väinön kieli silloin
Sitelevi kaikki suomalaiset,
Yksi mieli silloin yhdistävi
Henget, keskenään nyt kiistäväiset,
Yhdeksi lujaksi, sitkeäksi
Sopusointuisaksi Suomenmaaksi,
Jossa oikeus kansaa ohjelevi,
Vapautta laki vartioivil
Siis täydellinen »yksi kieli, yksi mieli» ohjelma lain, oikeuden ja va-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
