Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
111 I I • * ’ ’ 53
pauden lujalla pohjalla, Snellmanin ja Yrjö Koskisen ohjelmain
mukaisesti!
Mutta 1865 hän kirjoittaa runonsa Valtiollista, jossa soi aivan
toisentapainen sävel. Ruotsi ja ruotsinkieli ei olekkaan vieras
suomalaisille, ja »kyykäärmeitä» sekä »viettelijöitä» ovat ne, jotka
sellaista uskottelevat. Sovussa tulee ruotsalaisten ja suomalaisten
toimia, kummankin »omalla äänellään». Siis tällöin jo »yksi mieli,
kaksi kieltä» ohjelman mukaisesti! Tosin Oksanen itse (U.
Suomettaressa 1876) sanoo tämän runolliselta arvolta heikon sepitelmän
syntyneen satunnaisen suuttumuksen johdosta,1 mutta nähtävästi
syyt sittenkin piilivät syvemmällä. Sama ajatus näet toistuu esim.
runossa Meidän vieraissa käynnit, jossa miltei halveksien ja
pilkaten puhutaan heimolaistemme surkeista oloista ja imarrellen
ylistetään Ruotsin ystävyyttä,2 sekä runossa Päivä koittaa, jossa hän
ruotsalaista sivistystä kutsuu Suomen »kynttilöiksi»:
MeilF on vielä kesken paljon puhdetöitä,
Siksi älkää sammuttako kynttilöitä.
sillä kaakosta uhkaa päivänkoittoa »paksu pilvi».
Erittäin selvästi esiintyy tämä ruotsalaisen sivistyksen
korkeaksi arviointi hänen Promotsionirunossaan 1869. Ruotsinkieli ei
suinkaan ole Suomessa vieras:
Sit’ on jo kauan täällä tunnettu,
Ja tullaan vielä kauan tuntemahan;
f- , Sit’ olet oppimahan osaunut,
Ja onnekses sen saitkin opituksi,
Juur’ onnekses ja tueks, turvakses.
Ruotsi on näet pelastanut suomalaiset samanlaisesta raakuuden
tilasta, johon sukulaiskansamme ovat joutuneet. Tässä runossa
hän myös kehoittaa suomalaisia ottamaan oppia muustakin
Europasta eikä tyytymään vain omiin perinnäislauluihin — siis viittaa
jo selvästi niihin vaatimuksiin, joista myöhemmin n. s.
»nuorsuomalaisuus» lähtee:
’ :T 1 Ks. Lounasmaan muistelmia siv. 178.
2 Tähän runoon antoi etevä talonpoikaisrunoilija, inkeriläinen Jaakko
Räikkönen, Oksaselle aika nasevan runomuotoisen vastauksen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
