Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
~ r , 59
s
seksi Suom. Kirjall. Seuran Suomi-kirjaan. Mutta voimassa oleva
1850-vuoden ankara sensuurikielto on esteenä sen suomeksi
painattamiselle, se kun ei ollut uskontoa eikä taloutta. Häntä kehoitetaan
kääntämään teelmänsä ruotsiksi. Vastaus: jyrkkä ei! Olkoon
painattamatta, jollei suomeksi kelpaa! Miten kuten nuoren ylioppilaan
ystävät kuitenkin lopulta hankkivat kirjalle painoluvan, ja se
ilmestyikin suomeksi 1851-vuoden Suomi-kirjassa (1852). Siten Yrjö
Koskinen — sitä nimeä hän tässä ensi kerran käytti myöhemmin
yleisesti tunnettuna kirjailijanimenään, suomentaen sen virallisesta
ruotsalaisesta Georg Forsman-nimestään— ensimäisenä mursi sen
sulun, joka suomenkielistä kirjallisuutta vastaan oli rakennettu.
Kun ensimäinen aukko sulkumuuriin oli näin ammuttu, seurasi
toisia helpommin perästä (esim. Wareliuksen »Enon opetusten»
toinen osa y. m.), niin että kielto vähitellen kuoli omaan
mahdottomuuteensa. Ja Yrjö Koskinen särki suomenkieleltä kohta muitakin
sulkuja. Lisensiaattiväitöksellään hän Polénin ohella v. 1858 tuo
rohkeasti suomenkielen itse yliopiston pyhitettyyn piiriin1, jopa
rohkenee samalla kielellä, ystäväinsä, vieläpä itse Snellmanin
varoituksia kuulematta, professoriksikin väitellä (1862) ja saakin
ansiokkuutensa nojalla yleisen historian professorinviran v. 1863, vaikkapa
yliopiston ruotsinmieliset kyllä kiivaasti vastaan kahnasivat.
Yrjö Koskisen toiminta koulunopettajana Turussa ja
Pietarsaaressa, hänen tieteelliset tutkimusmatkansa Ruotsissa, Saksassa ja
Länsi-Europassa, hänen vaikutuksensa ensin yleisen, sitten,
vaihdettuaan virkoja Z. Topeliuksen kera, v:sta 1876 pohjoismaiden
historian professorina (1863—1882) ja lopuksi senaattorina (1882—
1899), hänen toimintansa valtiopäivillä, ensin v:sta 1872
pappissää-dyssä ja sitten, kun hänet v. 1884 oli aateloitu omalla ottamallaan
kirjailijanimellä Yrjö-Koskinen2, aatelissäädyn jäsenenä
(korotettiin vapaaherraksi v. 1897), täytyy meidän tässä lyhyesti sivuuttaa.
Niihin kaikkiin toimiin sisältyy elämäntyö, jolle Suomessa on
harvoja vertoja. Jyrkkänä ja johdonmukaisena kuolemaansa saakka,
joka tapahtui Helsingissä 13 p. marrask. 1903, hän kaikkialla ajoi
kerran omaksumiansa aatteita suomenkielen ja suomenkielisen
kansan korottamisesta valtasijalle Suomen sekä julkisen että sivistys-
1 Jo aikaisemmin oli pari n. s. maisteriväitöstä kirjoitettu suomeksi.
2 Ensimäinen suomenkielinen aatelisnimi Suomen ritarihuoneessa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
