Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.60 !
• S
elämän alalla. Itse hän, kuten jo 011 mainittu, omaksui suomen
kotikielekseen, ja muutamat muut innokkaimmat Snellmanin
oppilaat tekivät samoin.1 Se pohjalainen tarmo, joka jo alusta alkaen
hänessä ilmeni, kohotti hänet pian, hänen Helsinkiin professoriksi
siirryttyään, Snellmanin kansallisten aatteiden elähyttämän
kantajoukon huomatuimmaksi mieheksi, josta lähtivät suomalaisuuden
liikkeen uudet tunnussanat. Hänen ympärilleen keräytynyt
suomenmielisten nuorempi piiri (Julius Krohn, O. Blomstedt, F. Perander,
J. V. Calamnius, K. Bergbom, Th. Rein, O. Donner, B. F.
Godenhjelm, veli Jaakko Forsman, K. F. Ignatius, A. Meurman y. m.)
pani alulle Helsingissä suomenkielisiä sanomalehtiä, suuria
kirjallisia yrityksiä, kouluja, tieteellisiä ja valistuksellisia seuroja,
suomalaisen teatterin j. n. e. Helsingin Uutiset, Kirjallinen Kuukauslehti
ja Uusi Suometar olivat juuri Yrjö Koskisen ja hänen lähimpäin
aatetoveriensa perustamia ja toimittamia. Ahlqvist-Oksanen, jonka
mielestä Yrjö Koskinen kannattajineen kuului kai niihin »suurisuihin
poikanulikoihin», jotka »Suomen kieltä ruotsiks1 harjoittavat», kuten
hän eräässä komparunossaan v:lta 1865 lausuu, yksin jurotti
visusti erillään tämän piirin puuhista syistä, jotka jo edellä olemme
maininneet. Ahlqvist ja Yrjö Koskinen olivat molemmat
voimakkaita päällikköluonteita eikä kaksi sellaista isäntää mahtunut
yhteen taloon. Toisen täytyi väistyä. Ja Ahlqvist arvostelevana,
itsenäisenä savolaisluonteena vetäytyi omaan umpinaiseen
kuoreensa Yrjö Koskisen ulospäin toimivan ripeän pohjalaisluonteen
tieltä. — Varsinkin vrsta 1872 alkaen, jolloin Yrjö Koskinen tuli
pappissäädyn edustajana valtiopäiville, n. s. »suomalainen puolue»
ryhmittyi lujasti hänen ympärillensä ja rupesi valtiollisellakin alalla
ja aseilla entistä ankarammin taistelemaan suomenkielelle niitä
oikeuksia, joita jo hiljaisella sivistystyöllä oli koetettu valmistaa.
Ja Yrjö Koskinen oli etusijassa juuri tarmokas julkisen taistelun
mies, joka antoi ja sai ankaria iskuja elämänsä loppuun saakka.
Ruotsinkielisen sivistyneistön sijasta hän suuntasi herätystyönsä
suorastaan suomenkieliseen kansaan. Elämänsä iltana hän saikin
jo nähdä monet niistä unelmista toteutuneina, joita hän aluksi ei ol-
1 Yrjö Koskisen ensimäinen vaimo osasi hyvin suomea ja opetti
mies-tänsäkin suomen puhumisessa; Krohn taas kertoo itse suomalaistuttaneensa
ensimäisen vaimonsa, josta suomi alussa lienee tuntunut perin vaikealta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
