Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
62
toissa, ja niin syntyi w. 1857—59 Yrjö Koskisen ensimäinen lavea
historiallinen teos Nuijasota, sen syyt ja tapaukset.1 Itse aihe oli
hänelle omiansa, sillä sehän esitti juuri suomalaisen talonpojan
sitkeää taistelua sortovaltaa vastaan — seikka, joka »mutatis
mutan-dis» sopi hyvin omaankin aikaan. Mutta tekijä ei tyytynyt
kuvaamaan vain yhtä itsessään kylläkin merkillistä välikohtausta
suomen-kansan historiassa. Hän tahtoi valaista itse samaisen kansan
historialliset alkujuuret. Ja pitkän europpalaisen tutkimusmatkan
tuloksena ilmestyi v. 1862 hänen suurta oppia ja lukeneisuutta
todistava professoriväitöksensä Tiedot Suomen suvun muinaisuudesta,
jossa hän koettaa tunkeutua aina esihistorian hämäryyksiin
etsimään sieltä Suomen suvun mainehikkaita jälkiä. Teoksen perin
rohkeat johtopäätökset ovat tosin osittain vanhentuneet uudemman
tutkimuksen tieltä, mutta joka tapauksessa kirja selvästi todistaa
tekijänsä etevää tieteellistä aistia ja aineen hallitsemiskykyä. Niinpä
vastustajainkin täytyi tunnustaa sen tieteellinen etevämmyys
kilpa-hakijaan verrattuna. Mutta suomalaiselle kansalle oli annettava
myös selvä kokonaiskuvaus sen vaiheista Suomessa ja miten se oli
täällä omintakeiseksi kansaksi muodostunut. Siten syntyi Yrjö
Koskisen yleisimmin tunnettu, vaikutuksellinen Oppikirja Suomen
kansan historiassa (1869—73) eli toisena painoksena (1881) Suomen
kansan historia, ensimäinen puhtaasti suomalaiskansalliselta
kannalta kirjoitettu yhtenäisesitys kansamme vaiheista. Jo nimi
viittaa siihen, että kirja tahtoo etusijassa olla juuri Suomen kansan
historia enemmän kuin Suomen maan, siis tahtoo herättää juuri
suomenkielistä kansaa entisyytensä tajuamiseen ja sen avulla
nykyisyyttänsä ja tulevaisuuttansa turvaamaan. Ja tämän kansallisen
tehtävän Yrjö Koskisen »oppikirja» on epäilemättä täyttänytkin.
Vaan tahtoipa tekijä avartaa maanmiestensä näköpiiriä myös
yleisen historian tuntemisella. Siinä tarkoituksessa toimitettiin
Yrjö Koskisen johdolla yhteisvoimin julkisuuteen lavea n. s. »Gruben
Historia» eli Kertomuksia ihmiskunnan historiasta, josta Yrjö
Koskinen itse suomensi, mukaili ja kirjoitti 4 ensi osaa eli vanhan
ja keskiajan (vv. 1864—67) ja Julius Krohn, vähäksi osaksi maisteri
1 Siitä hän 1858 julkaisi pari lukua lisensiaattiväitöksenä (nimellä
Nuijasodan syyt ja alku Pohjanmaalla). Toinen uudistettu painos
Nuijasodasta 1877.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
