Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
64
kappaleita, esittää liian edullisessa valossa. Sprengtporten^
toiminta Suomen valtiollisen itsenäisyyden hyväksi soveltui näet
tekijän omaan kansalliseen näkökantaan. Yleensä tietysti Yrjö
Koskisen teoksilla on jossakin määrin subjektiivinen leima, seurauksena
tekijän taistelijaluonteesta ja käsitystavasta. — Hänen
historiallisia erikoistutkielmiaan ja elämäkerrallisia esityksiään on myös
paljon hajallaan erityisissä sarjajulkaisuissa. Niitä sisältävät
Suomi-kirja, Historiallinen Arkisto, jonka samoinkuin Suomen
Historiallisen Seuran perustajia hän oli, Biografinen Nimikirja, minkä
Suomen historiaa valaisevan julkaisun hän myös pani vireille (1879)
y. m.1 Vieläpä hän viime vuosinaan kirjoitteli historiallisia
kansan-kirjasiakin f Puolan kapinat, Lyhyt ajantieto y. m.). Suuri ja
perustavaa laatua on siis Yrjö Koskisen panos kotimaisen suomenkielisen
historiantutkimuksen alalla. Hänen avaamiaan latuja onkin tämä
tutkimus viime aikoina kasvanut sangen merkittäväksi osaksi
suomenkielisessä kirjallisuudessa ja sivistystyössä.
Yrjö Koskisen tyyli, johon englantilaiset (Macaulay) ja
ranskalaiset klassilliset historioitsijat lienevät jonkun verran vaikuttaneet,
on yleensä tyyntä, havainnollista, asiallista ja selvää, ilman
suurempaa mielikuvituksen eloisuutta ja lämpöä tai kielellistä väriloistoa.
Suomalaisen proosan kehityksessä sillä epäilemättä on osansa, vaikka
onkin myönnettävä, että hän ruotsalaissyntyisenä ei kyennyt
voittamaan läheskään kaikkia kielellisiä kompastuksia. Myöhemmällä
iällään hän kirjoitti jo verrattain sujuvaa ja virheetöntä suomea.
Sanomistossa alkoi Yrjö Koskisen tunnettu nimimerkki Y. K.
näkyä ensinnä Suomettaressa (1855), sitten Polénin Mehiläisessä,
sitten edellä mainituissa, hänen omasta alotteestaan tai piiristään
lähteneissä lehdissä. Sanomalehtikirjailijanakin hän oli aikansa
ensimäisiä, Snellmanin koulua käynyt. Suomenkieliset koulut ja
kirjallisuus sekä suomenkielen oikeuksiinsa auttaminen kaikilla
elämänaloilla ovat, varsinkin alkuaikoina, hänen kirjoituksiensa
pää-lankana, mutta myös monia muita valtiollisen, yhteiskunnallisen,
sivistyksellisen ja taloudellisen elämän ilmiöitä hän ahkerasti käsittelee,
esiintyypä ymmärtäväisenä kirja-arvostelijanakin. Hänen kirjoitus-
1 Mainittakoon niistä yliopistollinen kutsumuskirja Tutkimus
maan-omistusseikoista Suomenmaassa keskiaikana (1881). — Myös oppikirjallista,
kansantaloudellista ja uskonopillista kirjailemista on Yrjö Koskinen paljon
muun ohella harjoittanut.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
