Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
80
pitemmälle kuin esim. renessansiajan suuret mestarit Shakespeare
ja Cervantes, joiden yhdessä raamatun ja Kalevalan kera tiedetään
olleen hänen pääasiallisimmat kirjalliset esikuvansa. Ja näiden
tavallahan Kivikin järeään realismiinsa, lähemmin katsottuna, liittää
paljon myös mitä utuisinta romantiikkaa ja hienointa
ihanteellisuutta, jotka sekaisin muodostavat aivan erikoisen Kiven-taiteen,
mikä tosiaan aluksi voi monesta tuntua oudolta, ennenkuin on
oppinut sen kauneusarvoja syvemmin tajuamaan.
Kiven taiteessa tuntuva vahva maalaiskylän tuoksu johtuu
suoraan hänen kotiperästään.1 Hän oli rahvaanlapsi, köyhän
kylärää-tälin poika Nurmijärven Palojoelta, ja syntyi 10 p. lokak. 1834.
Suku oli köyhää nurmijärveläistä torppari- ja merimiessukua, johon
satunnaisesta Helsingissä asumisesta oli tarttunut jonkun verran
ruotsin taitoa ja tiedollista sivistystä. Näiden taitojen nojalla
Aleksis Kiven isä (Eerik Juhana Stenvall) kohosi, räätälimestarin
arvoon päästyään, kyläläistensä apuriksi kirjoitus- ja
luvunlaskuasi-oissa. Hän oli viinaan menevä mestarismies ja muuten
juroluontoi-nen. Vaimo (Anna Stiina Hamberg, sepän tytär Tuusulasta) kuuluu
miestään taltutelleen m. m. riisiveden juottamisella — keino, jota
Martta »Nummisuutareissa» käyttää viinalle altista Topiasta
kohtaan. Muuten äiti oli toimelias nainen, perheen hyvä henki.
Lapsiinsa, joista Aleksis oli nuorin neljästä veljeksestä, hän istutti
jumalanpelkoa ja raamatun tuntemista. Siitä kai onkin peräisin Kiven
perehtyminen ja mieltymys raamatun runouteen. Jo lapsena
Aleksis kuuluu kotituvan seinälle tervalla kuvanneen taivaan ja
helvetin. Ikäistensä kesken hän esiintyi kirkonrakentajana, pappina ja
maanmittarina osottaen siten lahjakkaisuuttaan. Vastenmielisen
räätälintyön sijasta kului pojan aika hupaisemmin metsiä
samoillessa, kiekkoa lyömässä ja vanhoja tarinoita kuulemassa. Täten
kertyi hänen herkkään mieleensä viljalti kotoisia ja kyläisiä kuvia
ja vaikutelmia. j
Ensimäiset opinalkeet sai Aleksis osaksi isältään osaksi
Nurmijärven silloiselta kiertokoulumestarilta Malakias CostiancLerilta, joka
1 Kivi on muuten suomenkielisistä kirjailijoista, kuten odottaa
sopiikin, se, jota enimmin on käsitelty ja tutkittu. Varsinkin E.
Aspelin-Haap-kylä ja V. Tarkiainen ovat Kiveä paljon selvitelleet. Heidän y. m.
kirjoituksia on alempana otettu huomioon, mikäli on katsottu siihen syytä
olevan. ifl
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
