Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
88
kansana maailmassa», koska juuri sillä »on se syvin sisällisyys» ja
huumorin perustana »yksi hyvä, mutta vahva ja terve sydän»,1
Osaltaan ehkä myös tuo kova kohtalo, jonka alla runoilija
ponnisteli, sai hänen luomaan valoisia elämänkuvia. Runouden
taikavoimalla hän pakeni mielessään kangasteleviin kaukonäkyihin
un-hottaakseen niissä hetkeksi katkeran todellisuuden. Sovinto, rauha
ja sopusointu ovat alati hänen ihanteitaan ja kesäisen
sunnuntai-illan pyhäinen idyllinen rauha niin luonnossa kuin ihmismielissä sen
vertauskuva. Se ihanne, joka ennen muita näkyy täyttävän
köyhän ja kodittoman runoilijan mielen, on oman, riippumattoman ja
rauhallisen maalaiskodin kaunis kuva. Vapaa maamies omalla
vapaalla mannulla, raikkaan luonnon keskellä, ympärillään »hyvä
puoliso ja kuuliaiset lapset» — siinä ihanne, joka vähän väliä
palautuu Kiven teoksissa hänen esikoisnovellistaan »Koti ja kahleet»
aina »Seitsemään veljekseen» saakka. Sitä julistaa Eerikin vanha
isä (Koti ja kahleet), Kullervo, Karri (Nummisuutarit), Pauli
(Karkurit), Anton (Leo ja Liina), Jukolan Aapo y. m. Se esiintyy
havainnollistettuna kuvana hänen runoelmissaan (esim. Lintukoto ja
varsinkin Uutistalon perhe); samoin mainitun esikoisnovellin ja
»Seitsemän veljeksen» lopussa. Lyhyimmin ja keskitetyimmin Kivi
on lausunut tämän ihanteensa kauniin runonsa »Uutistalon perhe»
lopussa:
Onnen myyri on se miesi,
Kellä oma tanner on,
Ystäväinen vieressänsä
PovelP armaan synnyinmaan.
Uutisviljelijässä, joka terveellä voimalla kaataa koskematonta
korpea pelloksi ja niityksi, Kivi näkee mieleisensä miehen (vrt. esim.
runoa Mies »Kanervalassa»). Senpävuoksi Jukolan villit veljeksetkin
ovat lopulta rehtimiehiä, koska korpea muokkaavat ja siten »armaan
synnyinmaan» viljelystä edistävät. Kivi on suomenkielin ensimäinen
suuri luonnon, maalaiselämän ja maanviljelyksen runoilija,
suomalaisten Virgilius. Hänessä on suomalaisen uutisviljelijän vahva
luonnon-taju ja maantunto, joka pienestä kotikonnusta vähitellen laajenee
koko synnyinmaata syleileväksi, kuten hän Jukolan Eerosta niin
1 Ks. V. Tarkiainen, Aleksis Kiven »Seitsemän veljestä», siv. 98.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
