Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
93
Merkillisin Kiven näytelmistä on kuitenkin mainio
kansanko-media Nummisuutarit, jossa Kiven suuret koomilliset runoilijalahjat
esiintyvät parhaassa valossaan. Se on puolestaan kirjallisuutemme
ajassa ensimäinen todellinen komedia, vieläpä toistaiseksi voittamaton
aivossakin. »Kullervossa» olivat henkilöt vielä melkoisesti tyypillisiä
ja ääriviivaisia — kai seurauksena aiheen ajallisesta etäisyydestä.
»Nummisuutareissa» he ovat todellista lihaa ja verta. Kivi seisoo
tässä omalla kotikyläisellä maaperällä ja on nähtävästi täysin käsin
ammentanut sen elävästä lähteestä. Niinpä 011 syntynytkin
lajissaan aivan verraton kuva etelähämäläisestä kyläkansasta.
Näytelmän juoni — kyläsuutari Topiaksen vanhemman pojan Eskon
011-nistumaton naimaretki ja siihen verrattain irrallisena liittyvä
nuoremman pojan Iivarin kehno kaupunkimatka — on perin
yksinkertainen ja mutkaton, mutta Kivi ei ole luonutkaan näytelmästään
monisokkeloista, kiinteästi hallittua juonikomediaa, vaan rehevän
luonnekomedian, jossa juuri henkilökuvaus on varmalla kädellä
suoritettu. Muuten kyllä juonenkin rakenne on suurella taidolla
tehty. Jo ensi näytöksessä runoilija niin selvästi avaa kaikki langat,
joista juonen kehitys riippuu, että lukija jo silloin osapuilleen
aavistaa, miten lopulta tulee käymään. Näemme kuinka perin itsekkäät
pyyteet — 500 riksin perinnön toivo, jos Esko ehtisi ennen
kasvatti-sisartaan Jaanaa naimisiin — saattavat suutarin Martan miehensä
myötävaikutuksella jouduttamaan Eskonsa perin epävarmalle
naima-retkelle ja Mikko Vilkastuksen hyvien päivien toivossa lähtemään
mukaan puhemiehenä. Samalla jo annetaan heille evääksi kreivin
varkaan kiinniottaminen ja siitä luvatun suuren palkinnon
voittaminen. Siinä sivussa tutustumme tarpeeksi myös renttuilevaan
Iivariin ja miltei jo arvaamme, miten hän kaupunkiinlähetyksensä
toimittaa. Ja koska merimies Nikon mainitaan jo saapuneen
Suomeen, niin ei ollenkaan ihmetytä, että sitten tapaamme hänet
Puolimatkan krouvissa piloillaan tekeytymässä juuri samaiseksi
varkaaksi, saadakseen Iivarin kärryissä, vaikkapa vankinakin, vapaan
kyydin kotikyläänsä. Ja koomillinen paisutus saavuttaa huippunsa
senkautta, että Iivari, joka kaupunkimatkallaan enonsa Sakerin kera
oli juonut sekä hääostos- että kyläläisten asiarahat, ja Esko, joka
Iivarin tavoin äitinsä pamppua peläten vaeltaa kotia kohden
myttyyn menneeltä ja pahoja jälkimaineita jättäneeltä naimaretkel-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
