Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
94 -s:? q ■ ■
tään, luulevat varkaan kiinniottorahoilla kääntävänsä jälleen kaikki
parhain päin. Ja niinhän näyttää käyvänkin, kunnes Niko
yht’-äkkiä lyö tämän kauniin saippuakuplan rikki ilmoittamalla, ettei
hän olekaan se suuri varas, vaan suutarin ottotyttären Jaanan isä
ja laillinen naittaja. Siten suutarivanhusten itsekäs ahneus saa
ansaitun rangaistuksensa. Mutta samalla Jaana ja Niko
jalomielisyydellään saavat aikaan kaikinpuolisen sovun ja anteeksiannon.
Näin ovat näytelmän tapaukset riittävästi perustellut ja
johtuvat sekä ulkonaisista seikoista että päähenkilöjen luonteesta.
Kaikki käy niin vaivattomasti kuin ei tekijän ollenkaan olisi
tarvinnut olla panemassa tuota kirjavaa joukkoa liikkeelle. Tuntuupa
miltei siltä kuin hän itse vain hartaalla mielihyvällä katselisi tätä
taikasauvansa esiin loihtimaa elämää ja eläisi siinä mukana. Ja
välitön hartaus on tosiaan tämän vakavan komedian
luonteenomainen tunnusmerkki. Sen päähenkilöt toimivat kaikki aivan
tosissaan, ja kun toiminnan perusta ei ole ollenkaan sopusoinnussa
siihen käytetyn suuren juhlallisuuden kanssa, muuttuvat henkilöt
tietämättään koomillisiksi ja herättävät hilpeää naurua, mutta samalla
myös vilpitöntä mielihyvää ja myötätuntoa. Ennen muita lankeaa
tämä nauru ja mielihyvän tunto Eskon osaksi. Hän on näytelmän
keskus ja hänen luonnekuvansa on niin täydellinen, ettei siinä ole
varaa juuri mitään poisottaa eikä mitään lisätä. Juhlallisessa
vakavuudessaan tämä typerä, herkkäuskoinen ja itsepäinen, mutta
samalla perin rehellinen ja oikeudentuntoinen, hiljainen ja hidas
vihaan, mutta ärsytettynä vimmainen, raivokas, mutta myös
sovintoon altis ja herkkämielinen, maineestaan arka ja siveellisesti
kunnioitettava hämäläistyyppi tarjoo kokonaisen sarjan mitä
erilaisimpia alkuvaistoisia mielenliikkeitä ja tietämättään hartaudessaan
herättää väkevän koomillisen tunnon. Hän on vakavan
itsetiedot-toman hämäläiskomiikan perikuva, aivan toista maata kuin Minna
Canthin »Murtovarkauden» älykäs Hoppulainen, jossa itsetietoinen,
mukana muhoileva savolainen koomillisuus on saanut parhaan
edustajansa. Eskon rinnalla on meillä joukko muita eläviä henkilökuvia:
kirkollista arvoaan ja viisauttaan liiallisella mahtipontisuudella
kannattava kanttori Sepeteus; ahne, viinaan menevä, tekopyhä,
eukkoaan pelkäävä ja ammattitietoinen suutari Topias; koiransilmä
velikulta Mikko Vilkastus, joka kujeittensa palkaksi katkaisee jal-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
