Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
95
kansa; Eskon siveellinen vastakohta, rentusteleva Iivari ja hänen
rappioitunut enonsa Sakeri; rehdit talonpojat Karri, Eerikki ja
Jaakko; juonikas ja ammattiylpeä viuluniekka Teemu; hupaisa,
herkkäsydäminen merimies Niko; reipas seppä Kristo; säveä
»kraatari» Antres y. m. Miesten kuvaaminen onkin Kiven vahvin puoli.
Senpätähden myös »Nummisuutareissa» miehet ovat etualalla.
Naisista vain karhea, miesmäinen Martta-muori, jota niin isä kuin po-
0
jat pelkäävät, on eheä, havainnollinen kuva. Koko tämä kirjava
sarja erilaisia henkilöitä, mielenliikkeitä ja kohtauksia asetetaan
kevyesti ja havainnollisesti eteemme juurikuin missäkin vanhassa
»laatumaalauksessa». Ja kun tähän lisätään vielä näytelmän monet
aito koomilliset tilanteet, varsinkin sen toisessa näytöksessä,
mehukkaat vuorosanat ja sanansutkaukset sekä höystöisät puheenparret,
joista monesta on tullut n. s. »lentävä sana», niin ei ole ihme, että
tämä rehevä komedia, paikoittaisesta pitkäveteisyydestä ja »suun
puhtaaksi puhumisesta» huolimatta, on aina pysynyt yhtä tuoreena
ja näyttämökelpoisena. Suotta ei Fredrik Cygnaeus arvostelussaan
asettanut sitä maailmankirjallisuuden parasten huvinäytelmäin,
sellaisten kuin »Figaron häiden», rinnalle, jopa välittömässä
todellisuudessa ja luontevuudessa edellekin.1
»Nummisuutareihin» liittyy pienoistoisintona Kihlaus. Juoni :—
»kraatari» Aapelin onnistumaton naimishomma — on hyvin
samantapainen ja vieläkin mutkattomampi ja henkilötkin juurikuin
uusintoja edellisestä. Rehellinen, yksinkertainen ja sävyisä, mutta
arvostaan ja ammatistaan arka Aapeli muistuttaa suuresti Eskoa;
hänen puhemiehensä, moraalia ja juhlallisuutta tavoitteleva
»kraatari» Eenokki on juurikuin kanttori Sepeteuksen uusinto, ja itse
morsian, tuittupäinen, herraskainen Herrojen-Eeva, on tavallaan
nuorennos Martta-muorista. Eskon tapaan vakava Aapelikin ottaa
hieman nurinkurisen naimahommansa tuiki juhlalliselta kannalta
eikä aivan suuresti sureksi, vaikkapa se — hänen onnekseen kyllä —
menee myttyyn, syö ja tanssii vain kuten Eskokin. Siinäpä
tämän pienen »laatukuvan» koomillinen ydin onkin. Ja kaikkea tätä
säestää luontevasti puuropataansa vakaasti hämmentävä, totinen
oppipoika Jooseppi. Kivi on siinä yhteen ainoaan mehevään
kohtaukseen kiteyttänyt kotoisesta näkemyksestään muutamia eläviä
1 Ks. Fr. Cygnaeus, Samlade Arbeten VI, siv. 340 ja seur.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
