Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
100 -J? I
mukaan tavoitellut samantapaisia ylhäisiä mielenliikkeitä kuin
»Karkureissa» ja myös samantapaisilla vierailla teatterikeinoilla, mutta
vielä huonommalla menestyksellä. »Canzio» on italialaisaiheinen,
kiihkoisa lempi-, viha- ja kostonäytelmä, jonka aatelishenkilöt
liikkuvat perin korkeissa »koturneissa» ja korkeasti tuhoovat itsensä
ja toisensa. Ikävä vain että heissä ei ole juuri muuta aatelisuutta
kuin nimi. Kappaleen lyyrillisissä mielenpurkauksissa välähtelee
kuitenkin tiheästi Kiven nerollisuuden kipunoita.
Kiven runoilijavoiman valtaisin ilmaus 011 toki Seitsemän
veljestä, joka K. J. Gummeruksen »Ylhäisten ja Alhaisten» kera
(painettu ensi kerran Suomettaressa jo 1864) alottaa suomenkielisen
romaanin. Se lienee Kiven teoksista enimmän suuren yleisön »käsissä
kulunut». Siinä Kivi on saanut antaa luomiskyvylleen ja
mielikuvitukselleen aivan vapaan vallan, jota eivät mitkään muut
perinnäiset taidesäännöt ole kammitsoineet kuin runoilijan oma luontainen
taidevaisto. Kiven koko tunnelma-asteikko mitä alkuvaistoisimmasta
ja rehevimmästä elämäntäyteläisyydestä aina mitä kuuleimpaan
elämän mitättömyyden ja kuoleman kaipuun tuntoon saakka soi
voimallisena teoksen läpi. Samoin Kiven runolliset ihanteet ovat
tässä saaneet avaran sijansa. Tässähän meillä on jylhien metsien
syvä ja viileä rauha, alkuperäisen luonnon välitön läheisyys,
väl-keät, ilmanrannan taa häipyvät näköalat ja maisemakuvat,
koskemattomien salojen riistarikkaus ja tämän kaiken keskellä vapaat,
riippumattomat luonnonlapset, järjestyneen yhteiskunnan joukosta
erilleen vetäytyneet >>metsien miehet». Siinä on meillä kokonainen
maailma vapaata »metsäläisromantiikkaa», johon Kivellä näyttää
olleen luontainen vetovoima. Mutta toiselta puolen astuu esille
uudenaikaisen työn, toimen ja vapauden ihanne. Jukolan veljekset,
kyllästyneinä metsäläisvapauteensa ja nähtyään, että heidän
luulotellut ahdistajansa ovatkin tarkoittaneet vain heidän parastansa,
panevat Impivaarassaan alkuun tarmokkaan uutisviljelyksen,
polttavat kaskea, perkaavat korpea ja suota pelloksi ja niityksi,
taistelevat sitkeästi hallaa vastaan, kasvattavat karjaa, muuttavat
savu-pirttinsä, jossa kotieläimiensä kera ovat yhdessä asuneet, muhkeaksi
taloksi, oppivat kammoamansa lukutaidon, sivistävät villin
mielensä ja palajavat vihdoin kelpo kansalaisina saman lainalaisen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
