Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
106
rakenteessa lieneekin Kivi pitänyt puhtaasti taiteellisia
tarkoitusperiä lähimmin silmällä. Muutenhan hän oikeastaan oli vain
itseoppinut maalaisnero, lahjakas »luontaisrunoilija», joka nojasi omaan
sisäiseen näkemykseensä ja luontaiseen kauneudenvaistoonsa eikä
liioin tuntenut esteettisiä taideteorioita tai hienostuneen taidemaun
vaatimuksia. Tämä oma taideteoria saattoi kyllä monesti pettää,
mutta sittenkin Kivi paraina hetkinään loi viljalti kuvia, tuntoja
ja kauneusarvoja, jollaisia vain tosirunoilija pystyy ilmi loihtimaan.
Yhdellä mahtavalla tempauksella hän luo miltei tyhjästä
omaperäisen suomenkielisen näytelmän ja romaanin, puhaltaapa
laulurunouteenkin uuden tuoreen henkäyksen ja tulee siten koko uudemman
kaunokirjallisuutemme Kalevalan ja Kantelettaren jälkeiseksi
kulmakiveksi. Tämän kulmakiven monet rakentajat tosin aluksi
hylkäsivät, mutta myöhempi aika on hänet yhä enemmän siksi tunnustanut.
NÄYTELMÄ- JA KERTOMAKIRJALLISUUS.
Aika oli kansallisen innostuksen ja työn kaunis kevätaika.
Moni muukin Hannikaisen, Ahlqvistin, Yrjö Koskisen, Krohnin ja
Kiven ohella ja jälestä tunsi povessaan pyhän tulen ja tahtoi
uhrata voimansa suomenkielisen kirjallisuuden ja sivistyksen hyväksi.
Joka ei kyennyt alkuperäistä luomaan, hän käänsi vieraskielistä
kirjallisuutta suomeksi; toiset taas tekivät ahkerasti kumpaakin;
toiset uhrasivat voimansa suomenkielisten sivistyslaitosten hyväksi.
»Fervet opus» — »työ kihisee», epäitsekäs, kansallinen työ, voidaan
tästä ajasta sanoa.
Ensinnä saavuttaa näytelmä ja kertomus huomattavan
aseman. Siinähän oli Kivi jo pettämättömän pohjan laskenut. Ja
sehän »meni» paremmin suureen yleisöön kuin yksilöllinen,
kielellisesti-kin vaikeampi laulurunous. Sillä etupäässä juuri sille yleisölle
tahdottiin kirjoittaa, sitä kohottaa ja kasvattaa. Näytelmiä ja
kertomuksia sekä käännettiin suomeksi että kirjoitettiin alkuperäisiä.
Suomalaisen teatterin syntyminen osaltaan edisti
näytelmäkirjallisuutta. Kivi ei kuitenkaan ollut 1860- ja 1870-luvun kirjailijain
esikuva, vaan etupäässä romanttinen, ihannoiva Topelius. Kivi
sai toistaiseksi seisoa yksin. Hänen makunsa ei ollut ajan maku.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
