Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
107
Hänen omaperäinen, sivutarkoituksista vapaa taiteensa ei oikein
luontunut aikansa kansallisiin ja siveellis-uskonnollisiin ihanteihin.
»Lea» olikin tästä säännöstä aluksi miltei ainoa poikkeus.
Vuotta aikaisemmin kuin »Lea» eli v. 1868 näki suomenkielin
päivänvalon toinenkin alkuperäinen raamatullinen näytelmä. Se
oli enimmälti loppusoinnuin runomittainen, viisnäytöksinen
»murhenäytelmän mukainen runoelma» Saul. Sen tekijä oli Kiven ikäinen
ja maakuntalainen
f "’ * Antti Tuokko
eli Anders Törneroos, kuten hänen nimensä virallisesti kuului. Tuokon
elämänkohtalo oli hyvin samantapainen kuin Kiven, täynnä ulkonaista
ja sisäistä kärsimystä, syrjässä-oloa ja »armoilla» elämistä. Yksinäisenä
ja unhotettuna hän kuolikin sairaalaan (Marian sairaalaan), jonka
ruumiskellarista hänen isäntänsä ja työnantajansa lienee vaivoin
%
löytänyt hänen ruumiinsa saattaakseen sen kunniallisesti hautaan.
Tuokko oli kotoisin Iitin pitäjästä, talonpoikaistalosta,
syntynyt 3 p. maalisk. 1835.1 Suku, jonka alkuperäinen nimi oli Tuokko,
oli 1700-luvun alkupuolella siirtynyt Mäntyharjusta Iittiin ja täällä
paikkakunnan tavan mukaan lakannut sukunimeä käyttämästä.
Nuori Antti osotti jo lapsena haaveilevaa mieltä ja suurta lukuhalua.
Isä kuoli Antin ollessa vasta 3:11a vuodella, ja äiti kuuluu vilkasta
poikaa hemmotelleen m. m. — viinillä. Siitäpä Tuokko lieneekin
imenyt veriinsä herkän himon väkeviin juomiin, himon, josta hän
ei enemmän kuin Kivikään koskaan jaksanut vapautua. Opittuansa
hiukan ruotsia Sysmän lukkarin Stavenin luona hän pääsi
Heinolaan kouluun ja sai rehtorilta — kai pyöreäin punaposkiensa vuoksi
— nimen Törneroos. Tuokko-nimeä hän käytti kirjailijanimenään.
Oltuaan koulussa 5 vuotta hän sitten oli lukukauden Porvoon
lukiossa, josta erään kisällitappelun vuoksi oli pakoitettu eroamaan,
kun ei nöyrtynyt piispalta anteeksi pyytämään eikä ilmiantamaan
toverejansa. Oli sitten kotiopettajana Mäntyharjulla tuomari
Gyl-lingin perheessä, rakastui siellä kovasti ja sai vastarakkautta, mutta
sukuylpeys esti lemmenliiton. Tämä lienee käynyt Tuokon herkälle
1 Tuokon elämänvaiheista ks. lähemmin Yrjö Weijolan ja Robert
Kojosen tiedonantoja Helsingin Kaiussa 1905, n:ot 42 ja 43.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
