Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
121
neil liike veti hänet suomenkielisten kirjailijain joukkoon.
Kuitenkin hän suomen ohella yhä käytti osaksi ruotsiakin. Ruotsiksi
ilmestyi kertoelmasarja Korpens berätlelser (Korpin tarinoita, 3 osaa,
vv. 1873—81) ja novelli Rådmannens dotter (Raatimiehen tytär 1878).
Jahnssonin päätuotanto on kuitenkin suomenkielinen ja sellaisena
kahta laatua: näytelmiä ja kertomuksia. Jo keväällä 1873
näyteltiin Suomalaisessa teatterissa hänen kirjoittamansa
»historiallis-romantillinen näytelmä» Bcirtholdus Simonis (ilmestyi painosta vasta
1881) ja samana vuonna painettiin Jahnssonin draamallinen
pääteos, jambimittainen, viisnäytoksinen murhenäytelmä Lalli
(näyteltiin keväällä 1874). Edellä mainitusta ruotsinkielisestä
novellistaan hän muodosti suomeksi »historiallis-romantillisen» näytelmän
Raatimiehen tytär (näytelty keväällä 1878, painettu 1882).
Vanhemmalla iällään Jahnsson innostui raittiusasiaan ja aikoi julkaista
sarjan raittiusnäytelmiä yhteisnimellä Alkoholin tuhoja. Ensimäinen
sellainen tendenssinäytelmä oli yksinäytöksinen Jouluaattona
juomarin kodissa (1892). Syksyllä 1893 esitti Suomalainen teatteri
toisen samaa sarjaa, 3-näytöksisen En ollenkaan muista (myöhemmin
painettu). Muita Jahnssonin sepittämiä suomenkielisiä
pikkunäytelmiä näyteltiin, tavallisesti hänen omalla johdollaan, Turun
seuroissa ja yhdistyksissä. — Jahnssonin ensimäinen suomenkielinen
kertomus oli novelli Herra Niilo (U. Suomettaressa ja
Matka-Kirjastossa) 1870; paljoa myöhemmin, vasta 1884, ilmestyi hänen
ker-tomuksellinen päätuotteensa llatanpään Heikki ja hänen
morsiamensa sekä romaanintapainen Muuan suomalainen soturi Kristiina
kuningattaren aikakaudelta.
Jahnsson oli laivurin poika Kivimaan kappelista Turun
saaristosta, syntynyt 22 p. syysk. 1844. Kävi koulua Turussa, tuli
yliopistoon (1864) päästyään maisteriksi 1869, vihittipä itsensä 1885
papiksikin. Palveli virkaatekevänä koulunopettajana ja pappina eri
paikoissa, lopuksi v:sta 1887 vakinaisena suomen ja ruotsin kolleegana
Turun suomalaisessa klassillisessa lyseossa. Kuoli Turussa 7 p. syysk.
1895. Varsinaisen kaunokirjailunsa ohella Jahnsson avusteli myös
sanomalehtiä, olipa v. 1877 Uleåborgs Tidningin ensimäinen
toimittajakin.
Kirjailijana oli Jahnsson romanttisuuteen taipuvan aikansa
tyypillisimpiä ilmiöitä, Topeliuksen hartaimpia aseenkantajia. To-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
