Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
131
Väliin sovittelee Gummerus mielellään omia selitteleviä mietel-
f
miään ja tekee lukijalle mahtipontisia kysymyksiä ja viitteitä,
ikäänkuin vakuuttaakseen että juuri näin piti käydä. Ja tavallisesti
käykin hänen kertomuksissaan vanhan sovinnaisen reseptin mukaan:
lopuksi aina pahuus saa rangaistuksensa ja hyvyys palkintonsa.
Hänen ihmisensä ovat jo alusta alkaen joko tyypillisiä
hyvesanka-reita tai ilkiöitä tai myös kummallisuuksia; muita välimuotoja ja
varsinaisia kehityksellisiä yksilöitä hän ei juuri tunnekkaan. Hän
kuvaa mielellään julmia rikoksia seurauksineen ja näkee kaikkialla
Jumalan sormen lopullisesti asioita johtamassa. Novellissa
»Merimiehen morsian» hän sanookin: »Pahuus aina tulee ilmi. — Ylen
kummallinen on Jumalan hallitus. Me soimaamme Kaikkivaltiasta,
mutta lopussa kiitämme hänen viisauttaan, sillä mitä hän tekee
on hyvin tehty». Uskonnollinen mieli antaa hänen kertomuksilleen
tuollaisen tarkoituksellisen pohjasävyn, mikä yhdessä muiden edellä
mainittujen ominaisuuksien kera teki ne samanhenkisen rahvaan
mielilukemiseksi. Muutenkin hän mielellään liikkui juuri rahvaan
parissa, siirtyen sieltä joskus milloin maalaispappilaan, milloin
keski-säätyyn, jopa ylimyspiireihinkin, vieläpä kerran (»Rahvaan tytär,
miljoonain hallitsija» = keisarinna Katarina I) valtaistuimen
ääreen saakka. Lämpimällä myötätunnolla hän kuvaa varsinkin
kovaosaisia ja alhaisia ja kääntää halveksimisensa rikkaita ja ylpeitä
kohtaan. Kunnolliset köyhät hän tavallisesti lopuksi ylentää,
itsekkäät ja kovasydämiset rikkaat alentaa, jolleivät tee katumusta
ja parannusta. Kertomustensa aiheet hän sijoittaa enimmälti
Pohjanmaalle tai Satakuntaan, jonka historiallisia kansantarinoita hän
käsittelee (esim. »Sadan leukaluut» tapahtuu Karkussa isonvihan
aikana, »Palkinto» Suoniemellä 1808—09 vuosien sodan jälkeen,
»Sovitus haudalla» saman sodan jälkeen osittain Pohjanmaalla,
osittain Länsi-Suomessa). Monessa niistä on hyvin esiinpistävänä
piirteenä Gummeruksen pyrintö lähentää toisiinsa »ylhäisiä» ja
»alhaisia» keskinäisen ymmärtämyksen ja mielenjalouden kautta ja siten
sovi nnollisesti hävittää »luokkaraj oj a».
Gummeruksen kirjailijapiirteet esiintyvät täyteläisimmin
hänen pääteoksessaan »Ylhäiset ja Alhaiset», jonka 3 painosta on
kylläkin kuvaava todistus sen saavuttamasta suosiosta. Se on tai
ainakin tahtoo olla väkevätunteinen sielunkuvaus Werther-romaanien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
