Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
; * 137
suomeen ja ottivat sen kirjalliseksi kielekseen, Calamniuksen
pää-ansiona on pidettävä hänen pyrintönsä tehdä taiteellisessa
muodossa suomenkieliselle yleisölle tutuksi muinaisklassillista
kirjallisuutta, josta jo aikaisemminkin oli muutamia pieniä näytteitä
suomeksi näkynyt.1 Myös ahkerana, tietorikkaana ja ymmärtäväisenä
arvostelijana Kirjall. Kuukauslehdessä, jonka perustajiin ja
toimittajiin hänkin kuului, hän hyödytti orastavaa kirjallisuuttamme.
Calamnius oli kappalaisen poika, syntynyt Kruununkylässä 18 p.
toukok. 1838. Tultuaan Kuopion lukiosta ylioppilaaksi (1857) hän
suoritti filos. tohtorin (1869) ja teologian kandidaatin (1876)
tutkinnot. V. 1880 hän tuli Kuopion lääninvankilan saarnaajaksi ja
tuomiokapitulin asessoriksi sekä 1885 Kuopion tuomiorovastiksi, missä
virassa kuoli, vaikeaa hermotautia sairasteltuaan, 26 p. kesäk. 1891.
Istui kolme kertaa (1877—78, 1882 ja 1885) Kuopion hiippakunnan
papiston edustajana valtiopäivillä. Kuopiossa hän hartaasti edisti
suomalaisia sivistyspyrintöjä.
Kirjallisen toimensa Calamnius alkoi ruotsinkielellä, painattaen
v. 1864 ruotsiksi laajahkon, peräpohjalaisiin kansantarinoihin
perustuvan kertomuksen isonvihan ajoilta nimeltä Taivalkoski, joka
myöhemmin on kahdestikin (1887 ja 1908) käännetty ja painettu
suomeksi, sekä »Joukahainen V:een» esityksen Finnarne i Bjarmaland
(Suomalaiset Permassa). Ruotsinkielinen on myös hänen
tohtori-väitöksensä Försök tili framställning af Aristoteles’ lära om det sköna
(Aristoteleen kauneuden-opista 1865). Mutta Kirjalliseen
Kuukaus-lehteen liityttyään hän kuten Bergbomkin alkoi kirjoittaa yksistään
suomeksi. Tämän lehden vuosikerroissa 1866—68 ja 1870—71 hän
julkaisi viehättäviä Kynäkuvia muinais-ajan sadustosta, kirjeitä
Su-leimalle, jotka ilmestyivät eri kirjana v. 1875 nimellä Kreikkalaisia
satuja, kirjeissä Suleimalle, kaikkiaan 15 tarinaa. Oppinut
Calamnius oli yhtä perehtynyt muinaiskansain kirjallisuuteen kuin
perä-pohjalaisiin kansanmuistoihin ja -tarinoihin ja molemmista hän
tapasi soveliaita aiheita. Edelliseen alaan kuuluvat vielä hänen
selityksillä varustetut suomennoksensa — lajissaan ensimäisiä —
1 Vv. 1865—66 oli ilmestynyt 5 vihkoa »Romalaista kirjallisuutta»,
sisältäen näytteitä Virgiliuksen ja Horatiuksen runoista, Ciceron puheista,
Sallustiuksen ja Tacituksen teoksista. Vielä aikaisempia olivat E. A.
Ingmanin (Anakreon), E. Lönnrotin (Iliadi), S. Roosin (Phaidros)
käännös-kokeet kreikkal. kirjallisuuden alalta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
