Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
138
Aristoteleen runousoppi (1871) ja Platonin Faidoni (1882), joilla
hän tahtoi tutustuttaa suomenkielisiä vanhan Kreikan suurimpiin
ajattelijoihin. Jälkimäistä laatua ovat taas muinaistieteellinen
kirjoitus Muinaistiedustuksia Pohjan periltä (Suomi, II, 7, 1868) ja
novellit Metelinkirkon haltia (Novellikirjasto 1870) sekä Pyhäkosken
ensimäinen laskija (Joukahainen VII, 1873) y. m. Myös muutamia
filosofisia ja hengellisiä kirjoitelmia on Calamnius julaissut.
Calamniuksen kaunokirjallinen tuotanto jäi perin vähäiseksi,
niin epäämättömiä edellytyksiä kuin hänellä siihen olikin. Hänen
peräpohjalaisiin kansantarinoihin perustuvat novellinsa ovat
sievästi ja koruttomasti kerrottuja; niissä on toki tarpeeksi vilkkautta
ja jännitystä. Etevin on »Taivalkoski», jossa romanttiseen tapaan
kuvaillaan isonvihan kauhuja Kemijoen varrella, Laurilan ja
Jurvan talon asukasten kovia kokemuksia ja sodan kauhuista jälelle
jääneiden uuden elämän alkamista entisten kotien raunioilla. Sievä
on myös »Metelinkirkon haltia»; siinä esiintyy taustana suomalaisten
ja lappalaisten taistelu Peräpohjolan omistuksesta. Metelinkirkon
(vanhan uhripaikan) rauniot ovat Iissä; sen haltia on kansantarinan
mukaan neito, hurskaille lempeä, jumalattomille ankara. — Vielä
arvokkaammat ovat hänen »Kreikkalaiset satunsa», joiden sisällys
on mukailtu roomalaisen Ovidiuksen kuuluisasta »Metamorphoses»
(Muutokset) nimisestä runokirjasta. Kehys on itsenäisesti (tosin
Thomas Mooren »Laila Rookh iin» y. m. runoteoksiin vivahtaen) ja
somasti sommiteltu. Kävellessään armaan Suleimansa kera Suomen
keväisessä ja kesäisessä luonnossa tekijä saa aiheen luvata uteliaalle
Suleimalle kertoella, miten kreikkalaiset ajattelivat heinäsirkkani,
päivänkukkain, hämähäkkien, satakielen, kai’un, narsissin y. m.
luonnon seikkain syntyneen jumalsankarien ja ihmisten
kummallisista muodonvaihdoksista. Kehyksessä kuvaillaan kauniisti
Suomen luontoa, ja itse satujen esitystapa on klassillisen selkeää ja tyyntä,
vastaten niin kielellisesti kuin tyylillisesti hyvin sisällystä.
Somim-pia ovat kenties tarinat Tettinki eli Heinäsirkka, Narkisso, Heliadit
eli Merenkulta ja Tammi ja Lehmus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
