Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
I I t l 139
Bergbom, Jahnsson, Gummerus ja Calamnius olivat kansallisen
herätyksen voimasta vaihtaneet perityn sivistyskielensä suomeksi.
Niin pitkälle ei salanimi Emlèkyl jaksanut ponnistautua, vaikkapa
halua kai kyllä oli. Mutta suomenkielinen novelli lukee hänetkin
tienraivaajainsa joukkoon, koska muutamat hänen ensimäisistä
kaunokirjallisista teelmistään, tosin muiden kääntäminä, ovat
yksinomaan suomeksi ilmestyneet. Ja kansallisia sivistysrientoja on koko
Emlékylin runsas elämäntyö muutenkin tarkoittanut. Hän on
kirjailijana »yksimielisen, kaksikielisen» Suomen tyypillisimpiä
edustajia.
Unkarinkielisen Emlékyl (»Muistoksi») salanimen takana piilee
tunnettu ja monipuolinen ruotsinkielinen kirjailija ja taidehistorian
tutkija, maisteri Emil Fredrik Nervander, kuuluisan tiedemiehen ja
runoilijan J. J. Nervanderin poika, syntynyt Helsingissä 16 p.
mar-rask. 1840. Varsinkin Suomen vanhain (kirkollisten) taidemuistojen
tutkijana ja selvittäjänä Nervanderin työ on ollut perustavaa
laatua. Puhumattakaan laajasta sanomalehtikirjailusta (arvosteluja,
muistelmia, taidehistor. kirjoitelmia) on Nervander ruotsiksi
julkaissut pitkän jonon näytelmiä, kertomuksia, runoja, kirkollisen
taiteen historiaa, sivistyshistoriaa, matkakuvauksia, sukuhistoriaa,
elämäkertoja y. m. ja toimittanut painosta Fredrik Cygnaeuksen
sekä J. V. Snellmanin kootut teokset.
Yksistään suomeksi julkaisi Nervander v. 1869 pienen sarjan
(9 kpl.) luonnosta ja elämästä kerrottuja somia ja runollisia
Honkain tarinoita I (vrt. Suonion »Kuun tarinoita»), joissa vallitsee
isänmaallinen, hempeämielinen pohjasävy, ja v. 1870 ansiokkaan
novellin Uotilan isäntä. Molemmat oli tekijän käsikirjoituksesta
erinomaisen runollisesti ja sujuvasti suomentanut Uuden Suomettaren
pitkäaikaisena ja etevänä päätoimittajana (vv. 1870—1906) tunnettu
maisteri Viktor Löfgren (v:sta 1906 Lounasmaa, synt. Viipurissa
25 p. marrask. 1843, fil. kand. 1870, kuollut Helsingissä 11 p. jouluk.
1909). Hänpä se sanoo tekijälle antaneensa isältään kuulemansa
aiheenkin mainittuun novelliin.1 Se näet perustuu (Länsi-Suomessa
sattuneeseen) tositapaukseen. Rikas Uotilan isäntä murhaa vai-
1 Ks. Viktor Lounasmaa, Elämäni taipaleelta, siv. 104. — Novelli oli
ensinnä U. Suomettaressa. — Myös Löfgrenin vaimo Elisabeth Löfgren (o. s.
Avellan) oli aikoinaan ahkera novellien ja kertoelmain suomentaja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
