Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
141
sellaisia kyllä lienee jo synnynnäisesti ollut, mutta hän jätti ne vilje-
f
lemättä, tähdätessään »korkeampia» siveellisiä tarkoitusperiä
kohden. Bergbom taas ei teatterilta joutanut jatkamaan niitä
humoristisia taipumuksiaan, joihin hänen novellissaan »Sydämiä
ihmistel-meessä» oli niin selviä viitteitä. Että huumori kuitenkin
olennaisesti kuului suomalaiseen luonteeseen, siitä oli jo rehevässä
kansanrunoudessamme yllin kyllin todistuksia, puhumattakaan
Kiven yksilöllisestä huumorista. Ja kun kansalliskirjallisella alalla
kiireisimmät »perustavat työt» oli suoritettu, niin jopa pulpahti
1870-luvulla ja 1880-luvun taitteessa esiin luontainen huumorinkin
suoni leveänä ja leikillisenä, joskin Kiven tavoin enimmälti
vakavaa pohjaa aliansa kuvastellen. Tämän ilmiön ensimäisiä edustajia
olivat nimimerkit Samuli S.9 Pii ja Kah sekä Robert K il j ander.
Näiden rinnalla ja jäljessä astuivat kohta -ijo- (Juho Reijonen) ja Jussi
(Juhani Aho). Neljä edellistä tuotannoltaan ja olemukseltaan
kuuluu lähimmin tähän uudemman kirjallisuutemme »perustavaan
aikaan», joskin tosin jo samalla ovat ikäänkuin pienenä siltana
seuraavaan aikaan, mihin jälkimäiset, varsinkin viimeinen (Aho)
oleel-lisimmin kuuluvat. — Hyvin tunnetun Samuli S. nimimerkin
omistaja oli lehtori
#
Kaarlo Suomalainen,
täydelliseltä nimeltä Kaarlo Kustaa Samuli Suomalainen,
kirjailijoistamme ensimäisiä, joilla suomi oli sekä äidinkielenä että
myöskin koulukielenä. Hän on Piin (Soinin) kera juurikuin ensimäinen
välittävä rengas niihin myöhempiin kirjailijoihin, jotka jo olivat
saaneet koulusivistyksensä suomeksi ja sentähden kykenivät
käyttämään tätä kieltä oikeammin ja sujuvammin kuin vanhempi,
vieraskielisen koulusivistyksen saanut ja useimmin myös toiskielisestä
kodista lähtenyt kirjailijapolvi. Muuten Suomalainen Nervanderin
tavoin on tämän kansallisesti moniharrastuksisen ajan
moniharras-tuksisimpia edustajia: runoniekka, novellien ja näytelmien
sepittäjä, lastenkirjailija, musiikinharrastaja, hartauskirjailija,
suomenkielen käytännön selvittelijä, matemaatikko, luonnon- ja
maantieteilijä, kouluopettaja, oppikirjain tekijä, kansantajuinen
kirjailija, sanomalehden toimittaja, henkivakuuttaja, komitea- ja kunnal-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
