Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
IR^s 143
laulunäytelmän Erehdykset eli Promotionimuistoja (näytelty 1873).1
Ensimäinen sarja Samuli S:n Novelleja ilmestyi eri kirjana 1876,
toinen sarja 1885. Samalta ajalta (näytelty 1877) on hänen
pikku-komediansa Setä (painettu vasta 1898) sekä hänen pienet kuvalliset
lastenkirjansa, joita hän osaksi yhdessä Suonion kanssa toimitti
3 julkaisua (»Lauri ja Aina», »Pikku joululahja» ja »Lapsuuden ajoilta»,
1875—81). — Paljoa myöhemmältä ajalta (vuosilta 1900—04) on,
paitsi paria pientä saksankielestä tehtyä ilveilymukailua
(»Kylpymatka» ja »Paranivat»), pieni näytelmä Ensimäinen pettymys ja
puolittain kaunokirjalliset, puolittain muistelmantapaiset
jutelmako-koelmat Kevään ajoilta ja Andante, »akkordeja iltahämyssä», jonka
jokaiseen jutelmaan on sovitettu joku musikaalinen aihe. 2 »Andante»
oli saman kovasti koetellun, sallimuksen tahtoon tyynesti alistuvan
mielialan ilmaus, joka voimakkaimpana esiintyy Suomalaisen
uskonnollisia mietelmiä sisältävässä hartauskirjassa Suljetuissa
kammioissa (1902).
Monin verroin runsaampi oli Suomalaisen kaunokirjallinen
kääntäjätoimi, johon hänellä synnynnäisenä etevänä kielitaiturina
olikin aivan harvinaiset edellytykset. Tosin nykyinen kielenkäyttö
jo on osaksi sivuuttanut tässä suhteessa Suomalaisen, mutta
aikaisemmin hän oli alallaan tunnettu ja tunnustettu mestari, varsinkin
humoristisien teosten meheväkielisenä suomentajana. Tätä työtä
hän teki 1870-luvun alkupuolelta aivan elämänsä viime hetkiin
saakka. Ainoasti 1890-luvulla hän näkyy pitäneen lomaa. Toisia
teoksia hän mukaili ja sovitteli suomeksi, laatipa ihailemansa
Aleksis Kiven »Seitsemästä veljeksestäkin» nuorisoa varten sovitetun
laitoksen, jossa tosin Kiven omaperäinen tyyli on paljon kadottanut
rehevästä voimallisuudestaan. Kiven kieli lienee jossain määrin
ollut Suomalaisenkin kielenkäytön esikuvana, vaikkapa hän
rikas-kielisenä itäsuomalaisena kyllä muuten tuli omillaan hyvin aikaan.
Kääntäjätoimensa hän otti varsin vakavalta kannalta, suomentaen
x) Hänen teatterille suomentamiaan ovat myös A. Wilbrandtin pieni
komedia »Ensi lempi» (1874) ja Molièren »Saituri» (1879). Myös
oopperalibrettojen suomentamiseen hän näkyy hätätilassa ottaneen osaa. Vrt. Liitto I,
1902, siv. 34—35 (Samuli S., »Kesken Lucian finaalia»).
*) Puolittain kaunokirjallinen on myös Suomalaisen kirjoittama teksti
kuvateokseen Suomi (1886—88). Samaan ryhmään voidaan laskea myös
kaksi vihkoa vuoropuheen muotoisia Suomalaisia (oikeakielisyys)
keskusteluja »Ajan ratoksi. Suomenkieltä suosiville Suomen naisille» (1885—86).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
