Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
168
Alkio y. m.) tarttuivat 1880-luvun loppupuolella Päivärinnan
kädestä herponevaan kynään ja alkoivat kukin tahollaan esittää
paikkakuntansa kansanelämää. Heistä tulee myöhemmin erikseen puhe.
Mutta sen ohella viljelivät 1880-luvulla Päivärinnan jäljissä
kansankuvausta ja »Pentin ja Ingan» tapaisia, ruotsalaisten Åbergin ja
Mel-linin sotakertomusten malliin sepitettyjä historiallis-romanttisia
jutelmia monen monet pikkukynäilijät, jotka sivistykseltään ja
yhteiskunnalliselta asemaltaan joko kuuluivat suorastaan
»kansankirjai-lijain» joukkoon tai muuten seisoivat heitä lähellä
(kansakoulunopettajia y. m.). »Kertomuksia kansalle», »kuvauksia
kansanelämästä», »sotaisia tarinoita», jopa vähäpätöisiä runokokoelmiakin
ilmestyi 1880-luvulla eri osissa Suomea kuin sieniä sateen
jälkeen, usein tekijäinsä kustantamina ja markkinakirjakaupustelijain
levittäminä. Ne ovat milt’ei kaikki joko vahvasti opettavia tai
äitelän tunteellisia lemmenkuvauksia, tavallisena aiheenaan
köyhän ja rikkaan rakkaus, onneton lempi, romanttiset onnen
vei-lieet, pahan rangaistus, hyvän palkinto; useimmat mauttomia
sekä sisällykseltään että tyyliltään. Mikä noista 30—40:een
nousevasta pikkukynäilijästä kirjoitti yhden mikä pari tuollaista pientä
kyhäelmää, saavuttamatta sen suurempaa huomiota. Olipa
sellaisiakin, jotka näkyi vallanneen aivan erityinen runoilemis- ja
kirjai-lemistauti. Jo 1890-luvun alussa tämä satunnainen
kirjailemis-innostus isosti talttuu, ja riviin jäävät vain huomattavimmat
»kan-sankirjailijat» Päivärinnan latuja laajentamaan. Mutta
semmoise-naankin tämä tilapäisten pikkukynäilijäin tulva oli selvänä
todisteena siitä, että henkinen valistus ja kirjallisuuden harrastus oli
tällä välin ennättänyt tunkeutua verrattain laajalle kansan keskeen.
Ja tässä kirjallisessa valistustyössä oli Pietari Päivärinnalla
ansiokas osansa.
LAULURUNOUS.
Oikeastaan tämä otsake ei ole täysin sopiva, sillä seuraavassa
mainittavat runoilijat ovat viljelleet muitakin runouden haaroja,
jopa monet suorittaneet elämänsä päätyön kokonaan
toisenlaatui-sen kirjallisuuden alalla. Useat heistä ovat vain nuoruuden ensi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
