Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
176 •
I f
maanrakkaus ja suomalainen kansallisuusaate kaikkine kauniine
pyrintöineen. Isänmaalle on kaikki uhrattava; isänmaa on
kaikkien äiti, »jota kaikki työmme tarkoittaa»; »rakkaus ja työ» ovat ne
aseet, joilla tätä äitiä palvellaan ja suojellaan, kuten hän kauniissa
runossaan Helsingin suomalaisen alkeisopiston vihkiäisiin 1878
intoisin mielin ja Topeliusmaisin sävelin (vrt. Topeliuksen »Nuorukaisen
Ä " TkyrjriL^stA HØE oi ^ Xj^Q^j^ats ^ *M
unelmia») laulaa. Yksityinen syrjäyttäköön oman onnensa ja
vakaumuksensa, jos isänmaan menestys niin vaatii. Niin tekee esim.
roomalainen Scipio Africanus katsellessaan surumielin hävittämänsä
Karthagon suitsevia raunioita ja ennustaen Roomalle kerran samaa
kohtaloa, koska sellainen on maailmanlaki. Isänmaa on pyhä nimi
ja voima, joka »taivaast’ on kotoisin kerrotaan» (runo Isänmaalle);
häpeä ja kirous sille, joka »isänmaa huulillansa» toimii vain
itsekkäässä tarkoituksessa (Sydämmestäni). Talven varalta on jokaisen
tuotava kortensa isänmaan viljelyskekoon,
Ett’ auma nousis täyteläs,
Mi talven tuiskut kestäis,
Ja kylmän kouriin kansankin
Pois kuolemasta estäis. A
Raskaan sorron aikanakin Cajander rohkaisee kansalaisiansa
ihanalla runolla Me laulamme, josta henkii valoisa ja vuorenvankka
luottamus Suomen parempaan tulevaisuuteen, jos vain »yksin
mielin» teemme työtä Suomen hyväksi. Kotiliesi on se voima, joka
totuuden ja oikeuden sortuessa
Tulellaan, lämmöllään .’M
Karaisee uuden polven
Vääryyttä häätämään. j
Suomalaisen kansallishengen heräämistä ja vapautumista
»matkamies» Lönnrotin, »runoruhtinas» Runebergin ja »vapauttaja»
Snellmanin kautta kuvailee Cajanderin (lausumarunona) ehkä tutuin
runoelma Vapautettu kuningatar; saman hengen keväistä vaikutusta
Kalevalan ja Lönnrotin kautta Runolaulaja. Molemmissa on (kai
saksalaisen Uhlandin malliin, vrt. »Des Sängers Fluch») linna tylyine
valtiaineen (= ruotsalaisuus) taustana. Kansalliset
merkkitapaukset, sekä iloiset että suruiset, ovat saaneet Cajanderin kantelon
soimaan. Hän laulaa innostuneesti suomenkielisten oppikoulujen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
