Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
■ HB! 183
#
kuntalaulut. Varsinaisesti isänmaallisia lauluja on Schrowelta
muuten niukalti. Sellainen on esim. reipas Oi terve, Magyar/, joka
Unkarin ylistyksestä kääntyy Suomen kansan ja maan ylistykseen,
joskin samalla valittaa Suomen jääneen muualla tuntemattomaksi.
Siinäkin tuntuu vahvasti »Maamme» laulun jälkikaiku, esim.:
Tään maan tosin vierahat hylkäjää:
Perin halpa se heistä 011,
Vaan mulle on herttaisin, armain tää —
Koti kultainen, verraton!
Pientä maalaisidylliä kansanelämästä esittävät toisiinsa
liittyvät sievät runot Päivä nousi, Vainiolla, Kehrääjä ja Kehtolaulu.
Sarja pieniä Kaikenlaisia kaikuja — enimmälti lyhyitä lempilauluja
armaalle ja Suomelle — sisältää muutamia aika näppäriä
runonpätkiä.
Oskar Uotila (virallisesti Favën, synt. Uotilan talossa Urjalan
pitäjässä 21 p. syysk. 1853, ylioppilas 1870, varatuomari 1878,
ylimäär. suomenkielen lehtori lainopillisessa tiedekunnassa vv. 1881
—1900, samalla uuttera maanviljelijä, kuollut 10 p. heinäk. 1903)1
oli hänkin Jyväskylän alkeisopiston ensimäisiä kasvatteja ja iältään
Schrowen vuosikumppani sekä sortui samoin ennen aikojaan
hivuttavan taudin uhriksi. Lakimieheksi hän oli harvinaisen perehtynyt
sekä vanhempien että uudempien kansojen kirjallisuuteen kuten
näkyy jo hänen omien runojensa aiheista ja hänen
runokäännöksistään. Monet lakialalle kuuluvat kirjalliset tehtävät, joita hän
etevänä suomentajana sai suoritettavikseen (komiteamietintöjä,
Perustuslakien suomennos, 1734-vuoden lain käännös y. m.), uuttera
maanviljelys ja heikko terveys jättivät hänelle sentään aikaa
runottariakin palvella. Hänen runojaan ja käännöksiä Danten, Heinen,
Bürgerin, Burnsin y. m. vanhempain runoili jäin runoista
tavataan albumeissa »Kaikuja Hämeestä», »Liitto I» (1902;
Hebrea-laisia kuvia ja ballaadeja) ja »Suomalainen I» (1910; Sikermä
Oskari Uotilan runoja). V. 1887 hän julkaisi käännöksinä vihkosen
mielirunoilijansa saksalaisen Heinen »Runoelmia», ollen siten
ensimäinen huomattavampi Heinen suomeksi tulkitsija. Hän se myös
1 Ks. kirjoitusta »Sikermä Oskari Uotilan runoja» albumissa
»Suomalainen» I (1910).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
