Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
187
lijapolvi pyrkinyt perustamaan muitakin, vieraista kielistä lainattuja,
sekä vanhempia että uudempia runomittoja etupäässä tavujen
laajuudelle, Niin oli ollut varsinkin suomalaisen kuusmitan laita.
Vähitellen oli kyllä tapahtunut siirtyminen korkoa noudattavan
käytännön puoleen, mutta vielä 1860-luvun runoilijat jopa osittain
1870-luvunkin horjuivat tässä suhteessa. Jänneksen säännöt ne nyt
lähemmin määrittelivät muidenkin runomittojen rakenteen
suomenkielellä, perustaen ne pääasiassa korkoon, mutta samalla, mikäli
mahdollista, ottaen laajuudenkin, varsinkin kuusmitassa, huomioon.
Erityisesti hän jo v. 1873 julkaisi Koitar-albumissa kirjoituksen
Kuusmitta-runosta suomen kielellä, liittäen siihen uusien sääntöjensä
mukaisen käännöksen Runebergin »Hirvenhiihtäjäin» 4. laulusta.
Samasta runoelmasta hän v. 1884 julkaisi ansiokkaan täydellisen
käännöksen, saaden siitä Suomal. Kirj. Seuran palkinnon. Vielä
kerran uusittuna ilmestyi sama käännös Runebergin koottujen
teosten uusimmassa suomennoksessa 1902. Jänneksen kuusmitta
noudattaa liiankin tarkasti antiikkisia laajuuden vaatimuksia, milloin
ne eivät suorastaan loukkaa korkoa, ja tuntuu sen vuoksi hieman
ahtaalta ja »akateemiselta». Siinä suhteessa ovat muut kuusmitan
viljelijät yleensä pysyneet hieman väljemmällä kannalla, joskohta
muutoin noudattavat Jänneksen yleisiä sääntöjä. Myös toisten
runomitto-jensa rakenteessa on uusin taiderunous menetellyt hiukan
vapaammin kuin Jännes. Joka tapauksessa Jänneksen säännöt ovat
paljon edistäneet suomalaisen runomittaopin vakaantumista.
Jänneksen runoja ilmestyi 1870-luvulta alkaen
ylioppilas-albu-meissa, Suomen Kuvalehdessä, Kirjall. Kuukauslehdessä y. m.
Vasta v. 1889 hän, Ahlqvistin mielipidettä asiassa kuulostettuansa,
julkaisi kootut runonsa vihkosessa Muistoja ja toiveita ystäville
jouluksi. Noin puolet siinä olevista omista runoista näkyvät
vuosituk-sesta päättäen olevan samalta vuodelta, muut vanhempaa juurta.
Lisäksi siinä on useita käännöksiä virosta, mordvasta ja unkarista,
niiden joukossa unkarilaisen J. Aranyn mainion »Toldi» eepoksen
4. laulu. Pari »Toldin» laulua hän aikaisemmin oli julkaissut
»Koit-taressa» 1880. Jänneksen myöhemmistä runoelmista mainittakoon
muhkea karjalaissävyinen juhlaruno Patvaskan pakinoita Sortavalan
laulu- ja soittojuhlassa 1896 ja Promotsioniruno 1897,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
