- Project Runeberg -  Uudempi suomalainen kirjallisuus / 1. Vanhempi eli perustava aika /
192

(1911-1912) Author: Oskar Albin Kallio
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.







192

itseään yhä pahempaan horrokseen. Ja hänessä itsessään ei ole miestä
kohoamaan edes omaksi herrakseen. Tästä tuo vihlova soraääni,
tästä toivon ja epätoivon ristiriita, kunnekka lopultakaan ei jää
jälelle muuta kuin — pullo ja kohtalokas välinpitämättömyys.

Aatteet — etusijassa vapaus ja rakkaus suomenkansaan — ne
ovat Kramsulle ylintä kaikesta. Niiden puolesta on alati taisteltava
onnen saavuttamiseksi, olipa tie kuinka kivinen tahansa ja sää
myrskyinen, sillä (Onnensa etsijä):

Ken lepohon itsensä heittää
On kuollut jo eläissään.

Aate yksin — vaikkapa se olisi hairahdus lopulta — on ihmisen
kannattava voima (Aatteet):

Aatteen voima, into tulinen
Ne tok* yksin ihmiseks sun saapi:
Ilman niitä lailla eläimen
Ihmismato liikkuu, lahoaapi.

Suuren asian hyväksi on tohdittava kolkuttaa yksin Manalankin
portteja, kuten Väinämöinen Tuonelan joella:

Kaikki pitää uskaltaa, jos suurta tahtoo saada!

Kaikki — tai ei mitäkään! — siis Ibsenin »Brandin» ohje.

Kuoltua 011 kyllä aikaa kummitella; elävä määrää rohkeasti
itse kohtalonsa; senpätähden juuri eläessä on uljaasti taisteltava
ja voitettava. On tehtävä työtä Suomen hyväksi eikä vain
laulettava. On seurattava sen viisaan vanhuksen esimerkkiä, joka
hautaan saakka uurastaa, koska »ei tehtäväänsä kesken jättää saa».
Työhön ja voittoon Suomen hyväksi esi-isäin äänetkin haudoistaan
manaavat; Suomen heräämistä odottavat huokaillen Suomen »sadat
tappotantereet». — Näin kehoittelee Kramsu lauluissaan innokkaasti
maanmiehiään.

Mutta turhaan! Suomen kansa yhä nukkuu, vaikka sitä
kaikkialta »raudankarvat ukonpilvet» uhkaavat (Nukkuva Suomi),
vieläpä nukkuu »tora ja riita» mielessänsä. Sietäisipä rajusään todella
puhjeta nuoliaan satamaan; silloin

Ehkä herää Suomen kansa kerran ennen kuoloaan.

Korkeintaan se uuden aikakauden herätyshuudoista käänsi
unisena vain hiukan kylkeään (Heräämätön).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 18:42:46 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/uudempi/1/0196.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free