Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous - Käännöskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
222
puoli sataa runoa ja kertoelmaa sekä omatekoisia että mukailuja
ja on Topeliuksen malliin ja hengessä toimiteltu, isänmaa, siveys,
hyvyys, totuus y. m. hyveet johtolankoina. Muutamat runot kuten
Lasisilmät, Kolo y. m. ovat aika sieviä. — Viisi vihkosta Runoja
lapsille toimitti v. 1884 opettaja Abraham Pietikäinen (synt. 1848,
v:sta 1885 Kymölän seminaarin harjoituskoulun yliopettaja,
kuollut 1910). — Tuotteliain vanhemmista lastenkirjailijoista on ollut
maisteri Tyko Hagman (synt. Kälviällä 1849; koulunopettaja,
sanomalehtimies, ahkera suomentelija ja kynäilijä). Hän on vv. 1882—93
toimittanut 5 kokoelmaa Satuja ja runoja lapsille y. m.
lastenkirjallisuutta (runotekstejä useihin kuvavihkosiin), omatekoista,
käännöksiä ja mukaelmia. Hänen toimitelmiaan haittaa jossakin
määrin virheellinen ja huolimaton kielenkäyttö. — Suomal. teatteria
varten on Hagman sen alkuaikoina ulkomaisten aiheiden mukaan
sommitellut ja muodostellut pari kolme pientä ilveilyä (Hölmölän
maailmanparantajat 1872, Pormestarin vaali 1881, Kyökissä 1882)
sekä muutamia pikkunäytelmiä suorastaan suomentanut.
Myöhemmin on Hagman suomennellut kertomuksia y. m. ja kirjoittanut
kansantajuisia kuvauksia historian alalta (»Meksikon valloitus»,
»Amerikan löytö» y. m.), omia lapsuusmuistelmiaan fElämäni
lapsuus 1911) v. m.
KÄÄNNÖSKIRJALLISUUS.
Käännöskirjallisuus oli tietysti jo tällöin kuten
myöhemminkin paljoa runsaampi kuin alkuperäinen tuotanto. Hyvien
käännös-teosten avullahan tahdottiin kehittää suomalaisen yleisön
kirjallista aistia ja siten välillisesti hyödyttää orastavaa alkuperäistäkin
kirjallisuutta. Puhumattakaan muusta kirjallisuudesta rupesi
varsinkin 1870-luvun alkupuolelta lähtien vuosittain ilmestymään
lukuisasti romaanien, kertomusten ja suorasanaisten näytelmien
käännöksiä, joita tehtiin sekä kotimaisesta ruotsalaisesta että
ulkomaisesta kirjallisuudesta. Myös runomittaisia teoksia suomenneltiin,
vaikka tietysti vähemmässä määrässä. Edellä olemme jo nähneet,
kuinka useat niistä, jotka esiintyivät alkuperäisinä kirjailijoina,
sen ohella perin ahkerasti jopa ahkerammin tekivät käännöstyötä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
