Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Käännöskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
223
Meidän tarvitsee muistaa vain Krohnin, Tuokon, Suomalaisen ja
Cajanderin kääntäjätoimi. Jotta menekki olisi parempi, julkaistiin
jo tällöin käännöksiä ja alkuperäistäkin kaunokirjallisuutta
tavallisesti vähitellen tilattavissa sarjoissa. Sellaisia olivat nuo jo
Suomalaisen teatterin perustamisen yhteydessä mainitut näytelmäsarjat
(Näytelmistä I—IV, 1861—67, y. m.); samoin Suomal. Kirj. Seuran
kustantama (Julius Krohnin toimittama) Novellikirjasto (sisälsi 13
kertomusta, m. m. »Seitsemän veljestä» 1869—70); Uuden
Suomettaren julkaisemat 8 vihkoa Romaneja ja Kertomuksia (1875—79);
Weilin ja Göösin kustantamat viisi nidettä Novelleja ja kertomuksia
(1878—82); G. W. Edlundin kustantamat 13 vihkoa
Kaunokirjallisuutta (1880—83); Suomal. Kirj. Seuran Kirjapainon kustantamat
parikymmentä numeroa Helppohintaista novelli- ja romanijaksoa
(1880—83) y. m. Arvokkaimmat sisällykseltään olivat maisteri
Waldemar Churbergin (synt. Vaasassa 1848, asuu nykyään Ruotsissa)
julkaisemat käännössaijat Uusi Romani-jakso (1874—78) ja
Romani-kirjasto (1880—84), jotka sisälsivät yhteensä lähes
parikymmentä sekä julkaisijan itsensä että muiden kääntämää ansiokasta
romaania (Gogolin, Dickensin, Jokain, Ebersin, Pellicon y. m.
teoksia). Churbergin itsensä kääntämiä olivat m. m. Charlesin
»Helenan perhe», Disraelin »Alroy», Dickensin »David Copperfield» ja
Tourgéen »Hullun yritys». Edistääkseen n. s. »klassillisten» tai
muutoin etevien teosten suomentamista päätti Suomal. Kirj. Seura
jo tammikuussa 1871 varata vuosittain »kunniapalkinnoiksi»
parhaista käännöksistä 2,000 mk — tosin perin vähällä tuloksella.
Runomittaisten teosten vanhemmista kääntäjistä esitettäköön
edellä jo omintakeisinakin kaunokirjailijoina mainittujen lisäksi
vielä muutamia huomattavampia.
Ahkera ja taitava suomentaja oli aikoinaan kirkkoherra ja
asessori Kaarle Martti Kiljander (synt. kirkkohran poikana Kaavilla
1817, pappi 1842, Nilsiän kirkkoherra 1866, Kuopion
tuomiokapitulin asessori v:sta 1870, kuollut 1879). Runebergin oppilaana
(Porvoossa) ja Snellmanin herätyksen vaikutuksesta hän oli mieltynyt
runouteen ja kansallisiin harrastuksiin. Runebergin »Maamme»
laulusta hän jo 1849 painatti Suomettareen sujuvanpuoleisen kään-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
