Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Käännöskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
225
Kolmas uuttera runoteosten kääntäjä oli 1870-luvulla kamreeri
Juhana Enlund (vista 1906 Ennolay synt. Raumalla 1836, ensin
ruotuväen vääpeli, sittemmin kamreeri rautatiehallituksessa). Hänen
suomentamiaan, pienempiä käännöksiä mainitsematta, ovat
tanskalaisen A. Oehlenschläger^ romanttinen murhenäytelmä »Aksel ja
Walpuri» (1873), josta hän sai Suom. Kirjall. Seuralta edellä
mainitun »kunniapalkinnon», Lessingin mainio aatedraama »Nathan
Viisas» (1876), tanskalaisen H. Hertzin »lyyrillinen draama»
»Kuningas Renén tytär» (1878) ja norjalaisen B. Björnsonin suorasanainen
näytelmä »Leonarda» (1880). Enlundin suomennokset ovat
taidokkaasti ja hyvällä runollisella aistilla tehdyt. Hänen sepittämänsä
on sävel Yrjö Koskisen tunnettuun lauluun »Suomen salossa».
Kunnallisneuvos Edvin Avellan (synt. Ahlaisissa 1830, ensin
koulumies, sitten v:sta 1867 maanviljelijä, komitea- ja
valtiopäivä-mies, kunnallisneuvos, ahkera sanomalehti- y. m. kynäilijä) on
1870-luvulla m. m. suomentanut Fr. Berndtsonin runomittaisen
näytelmän »Elämän taistelusta» (1873), Runebergin »Runoelmia» (1874)
ja Schillerin romanttisen runomittaisen murhenäytelmän »Orleansin
neitsyt» (1875). Myös nämä suomennokset, niin ansiokkaita kuin ne
aikoinaan olivatkin, tuntuvat nykyään jo vanhentuneilta.
Kirkkoherra Gustav Gideon Forsman (synt. E vi järvellä 1841,
pappi 1865, Limingan kirkkoherra v:sta 1890, rovasti) julkaisi v.
1882 »keräymän runoja» nimeltä Pohjolan puolukoita, jossa
seitsemän oman enimmäkseen kuusmittaisen mieterunon (paras niistä
kaunis isänmaantuntoinen luonnonkuva Keväällä) ohella on
verrattain sujuvina kuusmittakäännöksinä Tegnérin »Rippilapset» ja
Stagneliuksen muhkea eepillinen runoelma »Wladimir Suuri», sekä
käännöksiä Schillerin (epigrammeja ja mieterunoja), Stagneliuksen
ja B. E. Malmströmin runoelmista. Forsman on myös varajäsenenä
ottanut osaa uuteen raamatunsuomennostyöhön, kirjoittanut
Kyläkirjastoon y. m. julkaisuihin.
Lehtori Kaarlo Koskimies (v:een 1906 Forsman: synt. 1851
Pihlajavedellä, filos. lis. 1883, koulumies, v:sta 1887 latinan lehtori
Hämeenlinnan lyseossa), on ollut ahkera ja taitava runoteosten y. m.
kirjain suomentaja, varsinkin sellaisten, joiden kääntämisessä on
kysytty tavallista suurempaa sanaseppyyttä ja kielitaituruutta.
Veljensä A. V. Koskimiehen tavoin hän helposti vallitsee suomen-
Uudempi suomalainen kirjallisuus. — 15
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
