Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Käännöskirjallisuus - Muu kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
228
tavallista »kotivarkautta» j. n. e. — Suppasen suomennokset ovat,
kuten synnynnäiseltä itäsuomalaiselta sopiikin odottaa, kielellisesti
huoliteltuja ja vaivattomia ja voittavat siinä suhteessa useimmat
aikalaisistaan.1
MUU KIRJALLISUUS.
Varsin monet edellä esitetyt kirjailijat olivat kaunokiijailun
ohella, mikä usealla heistä olikin vain sivuasiana, ahkeroineet
muun-kinlaatuisen suomenkielisen kirjallisuuden tuottamisessa. Työtä
oli paljon, työmiehiä vähän; perustavaa työtä oli kiireesti tehtävä
kaikilla kansallisen kirjallisuuden aloilla, jos.oli mieli kohota
sivistys-kansain joukkoon. Niinpä Hannikainen sanomalehtimiehenä ja
yhteiskunnallisena kirjailijana, Ahlqvist suomalais-ugrilaisen
kielitieteen viljelijänä, Yrjö Koskinen historioitsijana ja valtiollisena
kynä-soturina, Julius Krohn kirjallishistorioitsijana ja
kansanrunouden tutkijana ynnä lisäksi vähän kaikkena — kaikki he olivat olleet
ensimäisinä miehinä perustamassa erilaatuisia kansalliskirjallisuuden
haaroja Snellmanin ja Lönnrotin herättävän elämäntyön pohjalle.
Heidän rinnallaan ja jäljissään oli »miesnä kuudentena,
seitsemäntenä urosna» mukana tässä perustavassa työssä moni muu
suomalaisuuden aatteen sytyttämä mies, koettaen kukin kohdaltaan
edistää yhteistä asiaa. Niihin, jotka samalla huomattavammin
viljelivät kaunokirjailua, olemme jo edellisessä tutustuneet. Mutta oli
useita muitakin. Vanhimmat heistä on tavallisesti ja sopivimmin
ryhmitetty »vanhan Suomettaren miehiksi», koska he kaikki
kuuluivat jo vanhan Suomettaren piiriin joko toimittajina tai ahkerina
avustajina. Myöhemmin heistä elossa olevat kyllä kirjoittivat vielä
Kirjalliseen Kuukauslehteen, Uuteen Suomettareen jopa
Valvojaankin. Toisen hieman nuoremman ja tälle ajanjaksolle keskeisen ryh-
1 Vielä vanhempaan kääntäjäpolveen kuului eräs toinen perin uuttera
suomentaja, pastori Robert Mellin[s 1880), joka vuosien 1862—80 välillä
suomensi eri aloilta (etupäässä uskonnollista ja kaunokirjallista) noin 30 teosta,
niiden joukossa Topeliuksen »Välskärin kertomuksia» I—IV (1878—80),
Horatiuksen »Valittuja lauluja», Virgiliuksen »Bucolica» (molemmat 1866),
Jules Vernen seikkailukertomuksia y. m. m. Mellin oli ajakseen verrattain
sujuvakielinen käännöstaituri, joskin usein liian hutiloiva ja huolimaton
oikeakielisyysseikoissa. Pääsipä häneltä käännöksiin paljon
väärinymmärryksiäkin.
4/
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
