Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
229
män muodostavat sitten »Kirjallisen Kuukauslehden miehet», jotka
myös siinä sivussa ahkerasti kirjoittelivat Uuteen Suomettareen,
J. Krohnin Kuvalehtiin, Morgonbladetiin ja Finlandiin. V:sta 1881
seuraa, kuten edellä jo on mainittu, Kirjallista Kuukauslehteä vielä
nuoremman yliopistomiesten polven perustama ja toimittama
aikakauskirja Valvoja, joka taas vuorostaan kokoaa toimittajikseen ja
avustajikseen sekä noita vanhempia, jo 1860- ja 1870-luvuilla
esiintyneitä suomalaisuuden työntekijöitä että varsinkin nuorempia
kykyjä ja kyniä ja pyrkii avartamaan suomalaisuuden näköaloja
»europpalaisempaan», vapaamielisempään ja kansanvaltaisempaan
suuntaan, pitäen samalla »suomenkielen arvoa, hoitoa ja edistymistä
mitä tärkeimpänä silmämääränään» ja kielikysymyksen tyydyttävää
ratkaisua elämänehtona suomenkansalle. »Valvojan miesten» piiri
kuuluu parhaalta osaltaan lähemmin seuraavaan ajanjaksoon.
Esitämme seuraavassa lyhyesti ensin huomattavimmat
»vanhan Suomettaren miehet», jotka eivät vielä edellisessä ole tulleet
mainituiksi ja jotka muuten kirjalliselta toiminnaltaan voidaan
lukea uudemman suomalaisen kirjallisuuden piiriin.
Vanhimpia ja hartaimpia oli professori Antero Vilho Ingman
(synt. Lohtajalla 7. 7. 1819, maisteri 1844, teol. lisens. 1861,
jumaluusopin professori 1862, kuollut 5. 9. 1877), joka ennen mainitun pastori
Kemellin tapaan viljeli Pohjanmaan rikasta kansankieltä ahkerana
uskonnollisena kirjailijana (uusi Raamatun suomennos 1859; 7 laveaa
vihkoa, yhteensä 2243 sivua, arvokkaita Raamatun selityksiä
kään-nöksineen 1868—77 y. m.), mennen »kielivoimailussa», m. m.
alku-soinnun käytössä, joskus liiankin pitkälle, jopa milt’ei mauttomuuteen
saakka, ja saaden siitä Ahlqvistilta ankaran tuomion. Kirjalliseen
Kuukauslehteen sepitteli Ingman vielä useita suomalaisuutta ja
suomenkielen käyttöä koskevia kirjoituksia, ollen, kuten jo on
mainittu, kieliseikoista ankarassa riidassa Ahlqvistin kanssa. —
Omituinen haaveilija ja epäitsekkään työn sankari Taneli Europaeus
(synt. Savitaipaleella 1. 12. 1820, ylioppilas 1844, perin uuttera runojen
ja muinaismuistojen keräilijä ja kynäilijä, ruotsalais-suomalaisen
sanakirjan tekijä, kuollut 15. 10.1884) oli mukana Suometarta perustamassa
ja koetti Suomen suvun entisillä ja nykyisillä asuinpaikoilla
tavattavista hautakummuista ja paikannimistä sekä haaveellisista
kielivertai-luista (lukusanojen) tehdä epätieteellisiä johtopäätöksiä Suomen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
