Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
230
suvun muinaisuudesta (Tietoja suomalais-ungarilaisten kansain
muinaisista olopaikoista, Suomi-kirja 1868 ja 1870 y. m. kirjoitelmia).
Pysyvimmän ansion on Europaeus saavuttanut Kullervo-runojen
y. m. Uutta Kalevalaa kaunistavien runolisien ahkerana löytäjänä,
Lönnrotin jälkeen merkillisimpänä runonkerääjänä. — Paavo
Tikkanen (synt. Iisalmella 2. 3. 1823, maisteri 1847, fil. tohtori 1860,
kuollut 7. 11. 1873) harrasti Suomettaren perustamisen ja monivuotisen
etevän toimittamisen, runojen sepityksen ja suomennostyön sekä
liikeasiain ohella myös suomenkielistä tilastotiedettä, väitellen siltä
alalta tohtoriksikin (Suomen suuriruhtinaanmaan nykynen tilasto
1848 ja väitöskirja Väki-luvun ja asukas-vaiheiden suhteista Suomessa
1859), ollen hänenkin väitöskirjansa aivan ensimäisiä
suomenkielisiä. — Rietrikki Polin (synt. Pieksämäellä 23. 4. 1823, fil. tohtori
1860, lehtori, kuoli 24. 12. 1885) oli aikoinaan uutterimpia ja
tunnetuimpia sanoinalehtimiehiä, Suomettaren, Mehiläisen, Pellervon y. m.
lehtien toimittajana ja perustajana, mutta kokeili myös suomenkielisenä
kirjallishistorioitsijana (väitöskirja Johdanto Suomen kirjallishistoriaan
1858), ollen, kuten ennen on mainittu, ensimäisenä väitöskirjallaan
murtamassa yliopistollista kielimuuria. Nuorempina vuosina pirahteli
häneltä Suomettareen ja Mehiläiseen muutamia runojakin. —
Kaarlo Ferdinand Forsström (synt. Mäntyharjulla 8. 8. 1817,
Mäntyharjun tuomiokunnan tuomari v:sta 1864, laamanni, kuoli 21. 6. 1903)
rupesi ensimäisenä (v:sta 1856 alkaen) kirjoittamaan kihlakunnan
oikeuden asiakirjoja alkuperäisesti suomeksi ja julkaisemaan paitsi
kirjoituksia aikakauslehdissä muitakin oikeusalaan kuuluvia
kirjoitelmia suomenkielelllä (Kirjoituksia lakiasioista 1862—63,
Käräjä-asioita 1883 y. m. myöhempiä kirjoituksia).— Antti Manninen (synt.
Mikkelin pitäjässä 30.6.1831, itseoppinut talollisen poika,
maanviljelyskoulun johtaja 1857, kuoli 20. 10. 1866) harrasti käytännöllisen
neuvo-kirjallisuuden aikaansaamista suomeksi, varsinkin suomenkansan
pääelinkeinon, maanviljelyksen, alalla ja julkaisi siinä tarkoituksessa
muutamia aikanaan ansiokkaita kirjoja (Koti-maalari 1856, Taito
ja toimi 1856, Lyhykäinen maanviljelys-oppi 1858, Mietteitä
katovuosista Suomessa 1860, Neuvoja kylvö-heinän viljelemiseen 1862,
Niit-tyin korjuusta Savon maassa 1866). — Oskar Rlomstedt (synt. Kurussa
5. 4. 1833, maisteri 1860, filos. toht. ja dosentti suomen ja unkarin
kielissä 1869, koulumies, Helsingin kansakoulujen tarkastaja, kuoli 18.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
