Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
231
2. 1871) julkaisi ensimäiset suomenkieliset väitöskirjat
suomalais-ugri-laisen kielitieteen alalta (Suomen verbien -vi eli -pi päätteestä Halotti
Beszéd, molemmat 1869), joita sitten vähitellen seurasi useita muidenkin
kielimiesten (J. A. Hanssonin, T. Aminoffin, O. Grotenfeltin, O. A. F.
Lönnbohmin, A. Genetzin y. m.) suomenkielisiä murretutkimuksia,
vaikkapa yliopistossa ei vv. 1871—86 saatukaan käyttää suomea
(eikä ruotsia) puhtaasti kielitieteellisissä väitöskirjoissa. Blomstedt
oli myös ensimäisiä roomalaisen kirjallisuuden suomeksi kääntäjiä
(Tacitus, »Germania»; Sallustius, »Jugurtha»; Cicero, »Puheita», 1865
—66), julkaisipa muutamia kansantajuisia esityksiä Suomen
sodastakin (esim. Kapina Kauhajoella 1862).
»Kirjallisen Kuukauslehden miehistä» olemme jo edellä
esittäneet Yrjö Koskisen, joka oli koko puuhan johtava sielu, vaikkapa
virallisesti kuului lehden toimitukseen vasta vv. 1869—72 ja vrsta
1876 lehden lakkaamiseen eli v:n 1880 loppuun asti yksin omassa
nimessään julkaisi lehteä. Samoin olemme tutustuneet kahteen
lehden ensimäisistä varsinaisista toimittajista, Kaarlo Bergbomiin
(1866—75) ja J. V. Calamniukseen (1866—75), sekä myöhempiin
toimittajiin ja aputoimittajiin B. F. Godenhjelmiin (1868—80),
Paavo Cajanderiin (1873—74) ja Kaarlo Suomalaiseen (1875).
Ensimäisiä toimittajia olivat Bergbomin ja Calamniuksen ohella
myös Yrjö Koskisen nuorempi veli Jaakko Forsman (1866—69) ja
Frithiof Perander (1866—68). Forsman (synt. Vähässä Kyrössä 30.
7. 1839, suomenkielen ylimäär. professori lainopill. tiedekunnassa
1869, lakitieteen tohtori 1874, vakin. rikoslain ja oikeushistorian
professori 1879, tunnettu poliitikko ja valtiopäivämies, kuollut 26.
9. 1899) oli ylioppilaana m. m. suomeksi mukaillut kalenteriin
Mansikoita ja Mustikoita 1859 saksalaisen »Reineke Fuchs» tarinan
nimellä Kettu Repolainen (J. W. Goethen tunnetun runoelman mukaan).
V. 1863 hän oli Helsingin Uutisten vastaava toimittaja. Oli
sittemmin suomenmielisten etevimpiä valtiollisia johtomiehiä ja Uuden
Suomettaren alkuaikoina »lehden varmin tuki ja turva» avustajana,
kuten Lounasmaa hänestä muistelmissaan sanoo. Kirjall.
Kuukaus-lehteen hän antoi paljon suomennoksia, arvosteluja y. m.
kirjoitelmia. Hänen tohtoriväitöksensä Pakkotilasta
kriminaali-oikeudessa (1874) oli laatuaan ensimäinen suomenkielinen tutkimus
lakitieteen alalta. Myöhemmin (1896) hän julkaisi suomeksi ensi osan
laveaksi suunnittelemaansa Suomen lainsäädännön historiaa. Hänen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
