Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdannollinen yleiskatsaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10
Kirjailijat, joita samanaikuinen uusromanttinen virtaus muutenkin
jo veti mukaansa, kääntyivät lohduttomasta nykyajasta taakse- ja
sisäänpäin omiin mielikuvituksellisiin kauneusmaailmoihinsa
viihdytystä hakemaan tai sitten milloin vertauskuvallisesti milloin
suoranaisesti tulkitsivat tuon ankean ja murroksellisen ajan apeita
mielialoja. Vasta myöhemmin, »routavuosien» mentyä ohitse, he alkoivat
tyynemmin ja ulkokohtaisemmin tarkastella sen ilmiöitä. Samoin
tuon merkillisen »suurlakon» (1905) jälkeiset valtiollisen ja
kansallisen innostuksen aluksi valoisat sittemmin yhä synkistyneet vuodet
ovat kirjalliseen elämään nähden olleet perin runsaat ja
vaikutuk-selliset, jopa saaneet muutamissa teoksissa aiheellisenkin
heijastuksensa.
Sama asialliseen tositoimintaan tähtäävä pyrkimys, joka esiintyy
valtiollis-yhteiskunnallisella taustalla, huomataan 1880-luvulta alkaen
erityisesti itse suomalaisuuden liikkeessä. Entisen aateperäisen
toiminnan ohella ja sijaan suomalaisuus nyt suuntautuu myös suoraan
julkiseen käytännölliseen ja taloudelliseen elämään. Siitä ovat
entistä tarmokkaamman valtiollisen ja yhteiskunnallisen
vaikutus-valtataistelun ohella selvänä ilmauksena m. m. ne suuret
suomenmielisten perustamat liikeyritykset (Kansallispankki, Suomi,
Pohjola j. n. e.), jolka 1890-luvun vaihteessa pannaan pystyyn tukemaan
suomalaisuutta ruotsalaisuuden ylivaltaa vastaan myös
taloudellisen elämän eri aloilla. Samalla tietysti puhtaasti aatteellinen ja
sivistyksellinen työ uusien suomenkielisten oppikoulujen y. m.
sivis-tysvälineiden luomisessa yhä jatkuu ja laajenee, saaden tällä
kertaa hallituksenkin taholta, jossa Yrjö-Koskinen johti sivistysasioita,
entistä auliimpaa kannatusta. Lisäksi vaativat suomenmielistenkin
huomion osakseen ne monet uudet, enimmälti ulkomailta, varsinkin
Skandinaviasta, polveutuvat aatteet ja vaatimukset, jotka
1880-luvulla yht’aikaa ajautuivat myllertämään meikäläisiä mieliä.
Naiskysymys, työväenliike, reaalisivistys, uskonvapaus, siviiliavioliitto,
ehtoollispakon poistaminen, siveellisyyskysymys, yleinen ja
yhtäläinen äänioikeus, kansanvaltaisuus, vapaamielisyys, raittiusasia,
yhteiskoulu, kansanopisto, lomakurssit, nuorisoseura-aate,
osuustoiminta — nämä ja monet muut uudet sotahuudot viuhuivat nyt
ilmassa ja saattoivat »uudelleen arvioimaan kaikki arvot». Tätä uu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
