Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdannollinen yleiskatsaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11
delleen arvioimista edisti osaltaan uusi, suuresta englantilaisesta
luonnontieteilijästä Charles Darwinista johtuva n. s.
luonnontieteellinen maailmankatsomus, joka 1880-luvulla ehti voittokulussaan
Suomeen saakka ja täälläkin törmäsi kiivaasti yhteen vanhemman
kristillis-ihanteellis-kansallisen elämänkäsityksen kanssa.
Suomalaisuuden liikkeen vanhempi kantajoukko suhtautui
näihin vapautus- ja uudistusvaatimuksiin yleensä maltillisesti jopa
muutamissa tapauksissa pidättyneisestikin, asettaen edelleen
etusijalle suomalaiset, kansalliset ja uskonnolliset näkökohdat. Sensijaan
omaksui ne tai ainakin useimmat niistä nuorempi sukupolvi, n. s.
»nuoren Suomen» ryhmä, joka 1880-luvun keskivaiheilla
alkaa hiljakseen nousta vanhemman polven katsantokantoja vastaan
ja muodostua erityiseksi »nuorsuomalaiseksi» lippukunnaksi. V. 1890
tämä nuorten ryhmä vihdoin panee Helsingissä pystyyn oman
johto-lehtensä Päivälehden, minkä ohella monet maaseutulehdetkin osaksi
jo aikaisemmin ajoivat samaa ajatussuuntaa. Päivälehden
ympärille — lehden perustajia olivat J. H. Erkon veli Eero Erkko, Juhani
Aho, Arvid Järnefelt, Santeri Ingman (Ivalo) y. m. — ryhmittyivät
heti »nuoren Suomen» paraat kynänkäyttäjät, joista monet olivat
ensi askeleensa kirjallisella alalla ottaneet »vanhan Suomen»
pääleh-den Uuden Suomettaren palstoilla. Kun Päivälehti »routavuosien»
aikana v. 1904 väkivaltaisesti lakkautettiin, astui sen sijalle uusi
nuorsuomalainen johtolehti Helsingin Sanomat.
Alussa näyttää oikeastaan kieliasia, varsinkin 1885 vuoden
valtiopäivillä, antaneen alkusysäyksen »nuorten» ryhmän
syntymiseen. »Nuoret» alkoivat moitiskella »vanhoja» muka liian laimeasta
ja sovittelevasta suomenkielen asian ajamisesta ja vaativat siinä
jyrkempiä toimenpiteitä: koko programmi toimeen!1 Pian kuitenkin
tämä liian ahdas lippulause jäi toiseen sijaan. »Kielikysymys
sellaisenaan on kulkenut jo polttopisteensä ohi», sanottiin ryhmän taholla
1 Suomenmielisten ylioppilaiden kesken oli 1880-luvun taitteessa,
jolloin (keväällä 1881) suomenmieliset ensi kerran voittivat ylioppilaskunnan
puheenjohtajan vaalissa noin 40 äänen enemmistöllä, syntynyt erityinen
»punaisinten fennojen» ryhmä, joka tunnetaan nimellä K. P. T. (= koko
programmi toimeen! tai kenties = kansan pyhä tahto) ja edusti jyrkintä
kantaa kieliasiassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
